Atle Larsen kertoo olevansa puolieläkeläinen, mutta myy Miran ajovarusteita Norjaan ja Ruotsiin. Kuva: Mira
Norjan keskusjärjestön entinen puheenjohtaja Atle Larsen avaisi kylmäverilähdöt suomenhevosille
Atle Larsen toimi usean vuoden ajan Norjan raviurheilun keskusjärjestön DNT:n hallituksen puheenjohtajana.Tilaajalle
Kohtaavatko suomenhevoset ja kylmäveriset jatkossa myös tavallisissa lähdöissä? Kuvassa kamppaillaan vuoden 2022 Elitkampenin voitosta ruotsalaisen Månlykke A.M.:n (vas.), suomalaisen Stallonen ja norjalaisen Odd Herakleksen kesken. Kuva: Terhi Piispa-HelistenTurun Metsämäen kaksipäiväisten PM-ravit huipentava kylmäveristen PM-kisa on koonnut mielenkiintoisen osallistujajoukon. Vaikka Parvelan Retu ja Evartti ovatkin telakalla, tuo V.G. Voiton debyytti avoimella tasolla kaivattua lisäväriä lähtöön. Viisi lähdön osallistujista saapuu Norjasta ja Ruotsista.
Norjan raviurheilun eturivin vaikuttajiin pitkään kuulunut Atle Larsen on tyytyväinen kylmäveristen määrään PM-lähdössä. Tangen Borkin puuttuminen lähtölistalta harmittaa urheiluhenkistä Larsenia.
”Tangen Borkia oli jouduttu hoitamaan Bergsåkerin jälkeen. Sen saapuminen Turkuun olisi antanut viimeisen silauksen lähdölle. Lähdön luonnehan muuttui aika lailla Evartin ja Parvelan Retun jouduttua jättämään väliin lähdön”, toteaa Larsen.
Samaan hengenvetoon Larsen kuitenkin korostaa PM-lähdön olevan ennakkoon hyvin mielenkiintoinen. V.G. Voiton lisäksi Larsen painottaa norjalaisjoukkueen olevan ilman Tangen Borkiakin äärimmäisen iskukykyinen. Merete Viksåsin Stumne Fyrin esitys Färjestadissa teki ison vaikutuksen Larseniin.
”Ruuna on todella kovassa iskussa. Lähtöpaikka on oikein mielenkiintoinen. Mereten menestystä seuraan suurella ilolla. Hän osaa ottaa menestyksestä ilon irti. Hän on persoonana todella ulospäin suuntautunut, ja sellaisia raviurheilu tarvitsee.”
Öystein Tjomslandin kaksikosta Grislefaksen G.L. saa kehut norjalaisen raviurheilun tuntijalta.
”Kumpikin Tjomslandin hevosista on kunnossa. Grislefaksen G.L. on tallitietojen mukaan viime vuotista paremmassa kunnossa. Silloinhan se sijoittui kuitenkin toiseksi.”
Suomalaiselle raviurheilun seuraajalle Atle Larsenin nimi ei välttämättä ole tuttu. Muun muassa Norjan keskusjärjestön (Det Norske Travselskap) puheenjohtajana vuodesta 2011 vuoteen 2016 toimineella Larsenilla on vahva kytkös Suomeen. Hänen avopuolisonsa on Turun raviradan johtokunnassakin mukana oleva Sari Mäki.
”Työskentelin yli 30 vuoden ajan alumiiniteollisuudessa toimivan Hydro-yrityksen johtotehtävissä. Työhön kuului paljon matkustelua ympäri maailman. Muutama vuosi sitten siirryin sivuun työelämästä. Meillä on asunnot sekä Suomessa että Norjassa. Sari työskentelee Turun yliopistossa.”
Ei pidä kuitenkaan luulla Larsenin heittäytyneen kokopäiväiseksi eläkeläiseksi. Tätä nykyä arjen täyttää Miran ajovarusteiden myynti Ruotsiin ja Norjaan.
”Täytän tänä vuonna 67 vuotta, ja Miran tuotteiden myynti on oikein sopivaa puuhaa puolieläkeläiselle”, naurahtaa Larsen.
Öystein Tjomslandin valmentama Grislefaksen G.L. tavoittelee lauantaina PM-titteliä. Kuva: MALIN ALBINSSON / TR BILDLarsen hyödyntää nykyisessä työssään vuosien aikana kertynyttä kontaktiverkostoaan norjalaisessa raviurheilussa.
”Frode Hamre on yksi tärkeimmistä ja tottakai näkyvimmistä asiakkaistamme Norjassa. Olen myös ollut taustatukena Finlandia-ajon hevoshankinnassa Norjan suuntaan. Hamreltahan on ollut nyt useampana vuonna hevosia Vermon pääkilpailussa.”
Puheen kääntyessä norjalaiseen raviurheiluun, on Larsen huolissaan synnyinmaansa raviurheilun tilasta. Hänen puheenjohtajakaudella Norjan raviurheiluun saatiin ohjattua lisärahoitusta, ja laji mukavalle nousu-uralle.
”En ota kunniaa itselleni lisärahoituksesta. Hevospelien vaihdot olivat silloin hyvällä tasolla, ja sitä kautta raviurheilulle saatiin kanavoitua lisärahaa. Sen jälkeen lajin sisäiset ristiriidat ja pelivaihtojen laskun ohessa on heikentänyt raviurheilun toimintaedellytyksiä selkeästi Norjassa. Pelivaihdot ovat inflaatio mukaan laskettuna laskeneet 30 prosentilla parhaista vuosista”, huokaa Larsen.
Suomessa raviurheilu on Larsenin melko samanlaisissa kantimissa kuin Norjassa. Tavallisissa lähdöissä maksettavat palkinnot eivät kata lähellekään kuluja. Hän korostaa kuitenkin raviurheilulla olevan haasteita myös Ruotsissa.
”Toki yleismaailmallinen taloustilanne heijastuu raviurheiluunkin negatiivisesti. Kari Lähdekorven huoli ruotsalaisen raviurheilun eriarvoistumisesta oli hyvin sanottu. Ei ole minkään maan raviurheilun etu, että yksittäiset suuret omistajat dominoivat alaa varsahuutokaupoista lähtien.”
H.V. Tuuri voitti Iikka Nurmosen ohjastamana kesäkuussa Oslossa. Tavallisia sarjoja suomenhevosilla ei käytännössä pääse ajamaan Ruotsissa tai Norjassa. Kuva: Ville ToivonenÖystein Tjomslandin valmentaman Weikon SE-tuloksen myötä pohjoismaisen kylmäveriyhteistyön puutteellisuus nousi Suomessa puheenaiheeksi. Kysyttäessä Larsenin mielipidettä, on hänellä hyvin selkeä ja perusteltu vastaus. Hänen mukaansa lähdöt tulisi avata kaikissa kolmessa maassa sekä suomenhevosille että kylmäverisille. Hän jättäisi rajaukset voimaan pelkästään kasvattajakilpailuissa.
”Lähtöjen avaamista täytyy tarkastella analyyttisesti. Kaikissa kolmessa maassa lähdöt jäävät usein vajaiksi. Sellaiset lähdöt eivät ole edes pelillisesti mielenkiintoisia. Alan rahoitus tulee kuitenkin pitkälti pelistä.”
”Kylmäveriset ja suomenhevoset eivät eroa toisistaan juurikaan ominaisuuksiltaan. Suomenhevosia aletaan valmentamaan tosissaan vähän myöhemmin. Ikäluokkakisat ovat Suomessa vuotta myöhemmin. Toisaalta Evartti, Parvelan Retu ja H.V Tuuri ovat osoittaneet tällä kaudella riittävänsä parhaita kylmäverisiä vastaan enemmän kuin hyvin.”
Kantakirjan avaaminen on Larsenin mukaan laajempi prosessi.
”Sen aikaansaaminen on pitkä prosessi. Täytyy kuunnella alan ammattilaisten näkökulmia. Kilpailupuolen avaaminen on mielestäni rationaalinen ratkaisu. Elämme kuitenkin 2020-lukua, jossa ei tällaisia rajoituksia pitäisi olla.”
- Osaston luetuimmat
