Nuoret askellajiratsastajat kotiuttivat PM-kilpailuista kaksi hopeaa – ”Meni niin nappiin kuin tällä hetkellä voi mennä”

Tamperelainen ratsastaja Miina Sarsama ja ori Freir frá Kaakkola hipaisivat Tanskan Herningissä käydyissä PM-kilpailuissa kultamitalia. Kulta- ja hopeamitalistien piste-ero kahdeksan ratsukon nuorten gaedingakeppnin B-flokkurin finaalissa on neljä tuhannesosaa.

Mutta Miinaa ei harmita, kun hän kotimatkalla Ruotsissa kertoo kilpailuviikosta. Sääntömuutos mahdollisti tänä vuonna osallistumisen samalla hevosella sekä sport- että gaedingakeppni-luokkiin.

Miina osallistui kolmeen lajiin ja sai kaksi sport-luokkien B-finaalipaikkaa ja yhden gaedingakeppniluokan A-finaalipaikan. Lopulta hän jätti B-finaalit väliin, koska järjestäjien aikataulu oli mahdoton kaikkiin finaaleihin osallistumiselle. Taktikointi kannatti.

”Finaalissa kaikki meni niin nappiin kuin tällä hetkellä voi mennä. Jo karsinnassa Reiska tuntui energiseltä. Päätin säästää hevosen voimia gaedingakeppnin A-finaaliin ja jätin B-finaalit väliin.”

Miina ja Freir eli Reiska ovat olleet ratsukko jo viiden kilpailukauden ajan. Ratsastaja sai joulukuussa 2019 pitkään sairaslomalla olleen orin sen kasvattajilta Anita ja Pekka Kaakkolalta käyttöönsä ollessaan itse 15-vuotias. Alkuajat olivat Miinan mukaan ”melkomoista” meininkiä.

”Olin vielä nuori eikä minulla ollut oria aiemmin ollut. Luottamus oli aluksi hakusessa. Pari ekaa kisakautta orin maastakäsittely kisoissa oli haasteellista. Pikkuhiljaa alettiin löytää oikeita nappuloita ja sitten Reiskakin alkoi luottaa meihin”, Miina kertoo viitaten meillä itsensä lisäksi äitiinsä Paula Sarsamaan, joka on kilpaillut islanninhevosilla ja omistanut niitä pitkään.

Freirin vahvuus on töltti ja siinä voimakas ori on myös tuomareiden mielestä upeimmillaan lisätyssä eli nopeatempoisessa vauhdissa. Myös hidas tempo on näyttävää tanssia. Herningin finaalissa Miina ja Freir saivat korkeimmat tölttipisteet, mutta islantilaisvoittajan hevonen taas vei raviosuuden ylivoimaisin pistein.

”Finaalissa Reiskan ravista puuttui vauhtia, mitä gaedingakeppnissä tarvitaan. Virtaa hevosessa oli paljon, mikä kostautui ravissa. Sillä oli laukka niin lähellä, etten uskaltanut päästää sitä yhtään kovempaa menemään.”

Miina Sarsama ja Freir frá Kaakkola nappasivat Tanskasta kullanhohtoista hopeaa.  Kuva: Elsa Kaski

Askellajiratsastuskilpailuissa ovaaliradan luokkien parhaimmisto ratkaistaan finaaleissa, joissa radalla yhtä aikaa voi olla jopa kahdeksan ratsukkoa, kuten Miinan ja Freirinkin kohdalle osui. Luottamuksen ja yhteyden ratsastajan ja hevosen välillä on oltava vahva, jos kilpakumppaneita suhahtelee rinnalle ja ohi.

Nyt Freir on jo ansaitulla laidunlomalla syntymätilallaan Lopella ja ottaa siellä loppukauden ajan tammoja vastaan. Miina puolestaan lukee viimeisiin ylioppilaskirjoituksiinsa ja käy töissä. Yhteiselo jatkuu taas myöhemmin syksyllä monipuolisella ja hauskuuden säilyttävällä treenillä.

Toinen hopeamitalisti Gerda-Eerika ”Kerttu” Viinanen toteaa, että kisaviikonloppu oli hänelle ja tamma Svala frá Minni-Borgille todella haastava. Alun epäonnen jälkeen nuori ratsastaja sai sadan metrin passista tuulesta pörheällä 20-vuotiaalla tammallaan toiseksi nopeimman ajan, 7,93 sekuntia. Aika ei ollut kaksi kertaa PM-kultaa voittaneen ratsukon ennätys, mutta Tanskassa passit juostiinkin lähes myrskylukemia hiponeeseen vastatuuleen.

”Olosuhteisiin nähden meidän aika oli erityisen hyvä. Oltiin nuorissa toisella sijalla ja kaikkien ikäryhmien tuloksissa viidensiä kovatasoisessa seurassa”, Kerttu kertoo.

Kaikkiin kolmeen passiluokkaan osallistui nuori ratsastaja Veera Niemi perheensä kasvatilla, 18-vuotiaalla tamma Hekla frá Viðarbrekkulla. Jo vuosia yhdessä kilpaillut ja maajoukkueessa mukana ollut ratsukko teki tasaista tulosta ja saavutti ikäryhmässään kaksi viidettä ja yhden seitsemännen sijan.

Niin maajoukkueen jäsenet kuin johtajatkin kiittelivät joukkuehenkeä, joka kantoi vaikeidenkin hetkien yli. Maajoukkueessa ratsasti useita kokeneita ja menestyneitä ratsastajia, joille nämä kilpailut eivät paikkaa palkintokorokkeella suoneet.

Tuntemuksia kiteyttää töltti T2-luokkaan osallistunut Guðmundur Sigurbjörnsson, joka johti luokan B-finaalia kahden ensimmäisen osion jälkeen, mutta menetti johtonsa viimeisessä osiossa:

”Nappisuorituksia ei saatu, mutta olemme tyytyväisiä matkaan, vaikka tavoitteena ollut A-finaali ei toteutunutkaan. Nautin suunnattomasti B-finaalissa ratsastamisesta. Olemme ylpeitä Gimsteinnin esiintymisestä ja uskon, että näyttävä hevonen on jäänyt monen mieleen.”