
Hevosenomistajat lähettävät Hannu Kamppurin tallille Tampereen Teivoon mielellään varsojaan opetukseen, sillä Kamppurin taitoa ja asennetta arvostetaan laajalti. Hevosalan Helmeksi hänet nimesi Matti Patronen Orivedeltä.
”Olen tuntenut Hannun 80-luvulta. Hän on hiljainen puurtaja, joka ei itsestään pidä ääntä, mutta on hevosmies isolla H:lla. Hannu lukee hevosta ja tekee työtä sydämestään, vaikka se on hänelle ammatti”, Matti Patronen kertoo valintansa perusteet.
Ympäri Suomen raveissa käyminen on jäänyt nyt Kamppurilla vähemmälle ja hän toimii lähinnä omalla tallillaan opetettavien ja treenattavien hevosten kanssa.
”Hevonenhan on hieno ja suhteellisen viisas eläin. On tosi mielenkiintoista, kun niiden kanssa aloitetaan tosi nuorina ja niiden kehityskaarta voi seurata sieltä alusta lähtien, vaikkeivat ne enää minulla olisikaan. Olen nähnyt monessa sukupolvessa hevosia ja seurannut niiden uraa”, Hannu Kamppuri kertoo.
54-vuotias Kamppuri tekee tallillaan pitkää päivää, oli arki tai pyhä. Tiimissään hänellä on yksi palkattu työntekijä. Haastattelunkin hän antaa itsenäisyyspäivänä hevosten ajamisen välissä.
”Keskittyminen opetettaviin kyllä helpotti työmäärää, eli nyt tämä on melkein normaalia. Ei tässä silti pyhiä paljon katella, mutta nykyään vapaa-aikaa on enemmän.”
1. Hannu Kamppuri, kerro toiminnastasi hevosalalla, millaisen tien olet kulkenut tähän pisteeseen?
”Minulla ei ole perheen, suvun tai asuinpaikan puolesta taustaa hevosalalle. Kasvoin kerrostalossa Multisillan kaupunginosassa. Aimo Sulinin talli sijaitsi kotoa parin kilometrin päässä ja jotenkin suuntasin sinne hevosia katselemaan.
Eihän hevoset olleet mikään tyypillinen harrastus kaupunkilaispojalle. Mutta Sulinin tallilla oli mukavia ihmisiä ja siellä oli kiva käydä. Siitä se lähti ja ehkä jonkinlaista viehätystä oli juuri siinä, että harrastus ei ollut ihan tavallisimmasta päästä.
Peruskoulun päättymistä seuraavana päivänä aloitin työt Sulinin tallilla. Vuodesta 1996 olen pitänyt omaa tallia Teivon mäellä.”
2. Mistä opista tai vinkistä on ollut sinulle eniten hyötyä jokapäiväisessä työssäsi hevosten kanssa? Mistä oppisi olet saanut?
”Tämähän on opettelua joka ikinen päivä ja hevonen on paras opettaja. Mikä hassuinta, niin mitä enemmän on ikää ja kokemusta tullut, tuntuu että aina tulee uutta eteen.”
3. Mikä tuottaa sinulle eniten iloa ja tyydytystä työssäsi?
”Onnistumiset. Opetuksessa olleiden hevosten uraa on hauska seurata ja nähdä, mitä niistä tulee ja onko oma arvaus mennyt oikein. Totta kai myös raveissa menestyminen tuottaa iloa.”
4. Millaisista hevosista sytyt?
”Ei ole väliä värillä eikä rodulla. Hyvä hevonen syntyy hyväksi, ihminen ei sitä rakenna. Ei kukaan pysty huonosta hyvää tekemään. Kun näkee, että hevonen on hyvä hommaansa, siitä tulee hyvä mieli.”
5. Millaisia haasteita työssäsi on?
”Ainahan tässä ollaan kiinni ja eläinten kanssa ollessa aina miettii niiden terveydentilaa. Hevosen terveysongelmat aiheuttavat itselle stressiä.”
6. Miten haluaisit vielä kehittää itseäsi hevosten kanssa?
”Normaalissa arjessa sitä kehittyy koko ajan ja jokainen hevonen tavalla tai toisella opettaa. Uusia tuulia kuulee välillä maailmalta ja niitä tulee esiin keskusteluissa.”
7. Milloin viimeksi ajattelit, että tämä on sinun juttusi?
”Silloin tällöin tulee mieleen, että olisiko jotain muuta. Aina tähän kulminoituu kuitenkin. Sanoin joskus, että teen tätä niin kauan että löydän kunnon töitä, mutta tässä kuitenkin olen.”