

Hevoset ja raviurheilu ovat olleet suuressa roolissa Riikka Eskonniemen elämässä aina ala-asteikäisestä lähtien. Ylivieskasta lähtöisin oleva Riikka on ehtinyt tehdä mittavan uran ensin hevosenhoitajana ja sittemmin hevostuotteiden myyntipuolella. Muutaman vuoden päästä neljäkymmentä vuotta täyttävän Riikan hevosinnostus alkoi perinteiseen tapaan ratsastusharrastuksen kautta.
”Perheessämme ei ole lainkaan ravitaustaa. Sain jostakin syystä sytykkeen hevosiin. Kävin aluksi kaverini kanssa ratsastuskoulussa ratsastamassa. Pian kuitenkin kyllästyimme käymään ratsastuskoulussa. Siellä ei saanut hoitaa hevosia tarpeeksi”, naurahtaa Riikka Eskonniemi.
Kymmenen vanhat kaverukset kiersivät Ylivieskan lähiseudun talleilla kysymässä mahdollisuutta päästä hoitamaan hevosia. Ymmärrettävästi useimmat tallinpitäjät eivät halunneet päästää ala-asteikäisiä tyttöjä hoitamaan ravihevosia. Lopulta Pentti Rantalan luota löytyi mahdollisuus tallitöihin. Mahdollisuuden saamiseen vaadittiin kuitenkin sinnikkyyttä.
”Penttikin sanoi ei aluksi. Olimme kaverin kanssa itkukurkussa saatuamme jälleen kielteisen vastauksen. Lopulta Pentti heltyi, ja saimme alkaa käydä tallilla hoitamassa hevosia.”
Riikka kiittelee pitkän linjan hevosihmisen merkitystä omalle raviuralleen. Vaikka Pentti Rantalan talli ei hevosmäärältään ollut suuri, oli hevosmateriaali hyvin monipuolinen.
”Pentillä oli aina joku siitostamma, opetettavia varsoja ja muutama starttihevonen. Sai hyvin oppia raviurheilun joka saralta. Aloittaessani Kaustisen raviopistolla oli raviurheilun perusteet todella hyvin hallussa”, kiittelee Riikka Pentti Rantalan antamaa tukea ja neuvoja.

Riikka ehti häthätää käydä loppuun Kaustisen koulun ulkomaiden kutsuessa alta parikymppistä opiskelijaa. Ensimmäinen Amerikan työpaikka oli ruotsalaisen Jonas Czernysonin talleilla. ”Itseasiassa kyseessä oli alun perin harjoittelupaikka. Enhän minä sieltä takaisin lähtenyt, vaan jäin sille tielle”, muistelee Riikka 2000-luvun alkua.
Reilun kolmen vuoden jälkeen Riikka vaihtoi Trond Smedhammerin palvelukseen. Pitkään Pohjois-Amerikassa vaikuttaneella norjalaisvalmentajalla oli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä todella iskukykyinen kilpakalusto.
Suomalaisten osittain omistama Queen Serene, Falls For You Elitloppetissakin mukana ollut H P Paque, Windsong Legacy, sekä Vidgrenin perheen omistamat Blue York Yankee ja Blue Mac Lad niittivät menestystä Smedhammerin valmennuksesta. Useampi edellä mainituista oli juuri Riikan passeja.
”Olihan minulla passeinani todella kovan luokan meinjöitä. Trond Smedshammerilla oli siihen aikaan millä mittapuulla mitattuna uskomaton hevosten taso.”
Riikka ehti olla Pohjois-Amerikassa reilut kuusi vuotta. Elämä hevosenhoitajana rapakon toisella puolella on omalla tavallaan kuluttavaa. Talvet vietettiin Floridassa hyvien valmennusolosuhteiden perässä. Kilpailukauden lähestyessä siirryttiin pohjoisemmaksi New Jerseyn alueelle.
”Olihan se sellaista kiertolaiselämää. Tottakai sitä jaksoi paremmin alta parikymppisenä hevosenhoitajana. Lähtiessämme Floridasta keväällä kohti pohjoista, pakkasimme kuljetusautoihin ihan kaikki tallitavarat seinäkoukuista lähtien. New Jerseystä siirryimme kesän jälkeen Kentuckyyn ja sieltä mahdollisesti Kanadan kautta Floridaan. Reissasimme suurkilpailuiden mukaan ympäri Amerikkaa. Tottakai lämmin talvi Floridassa oli hyvä hengähdystauko.”

Työn kuluttavuuden lisäksi useamman tähtihevosen kilpauran päättyminen melko samanaikaisesti, sai Riikan pohtimaan muuttoa lähemmäksi Suomea. ”Kiinnyn passihevosiini todella paljon. Oli hyvä sauma vaihtaa työnantajaa ennenkuin kiinnyn uusiin varsoihin. Sain vinkkiä Stig H Johanssonin tallilta avautuneesta työpaikasta. Saadessani töitä nuoruuden idolin luota, oli lähtöpäätös helppo tehdä.”
Riikan aloittaessa Stig H Johanssonilla, piti Ruotsin kaikkien aikojen menestynein valmentaja vielä suurta valmennustallia. Riikka muistelee lämmöllä kahdeksan vuoden pestiään Stig H Johanssonin luona. Riikalla oli hoitohevosinaan paljon Saksassa syntyneitä hevosia. Näin Saksan ja samalla Ranskan ravilähdöt tulivat tutuiksi hoitohevosten kanssa. Yksi ikimuistoisimmista, mutta samalla ikävimmistä muistoita on Saksan vuoden 2012 derbystä.
Riikan passeista sekä Indigous että Chapeau olivat mukana finaalissa. Erik Adielssonin ohjastama Indigious laukkasi loppukaarteessa johtopaikalta. Tallikaveri sai tällöin vapaan kiriväylän johtavan selästä kirien selvään voittoon.
”Lähdön jälkeen meni varmaan parisen kymmentä minuuttia ennen kuin Chapeaun juoksun tulleen hylätyksi tallipelin vuoksi. Tuomaristo tulkitsi Erikin laukkuuttaneen tahallaan hevosensa. Omistajat valittivat tuomiosta ravien jälkeen. Tuomariston päätös hylättiin, ja olimme hetken aikaa derbyvoittajia. Seuraava oikeusaste palautti tuomariston päätöksen”, muistelee Riikka nyt jo hymyillen reilun 10 vuoden takaisille muistoille.
Indigious tarjosi kuitenkin hoitajalleen myöhemmin myönteisiä muistoja. Kaksikko voitti muun muassa Vincennesissä Prix d’Amerique päivänä 2015 ja samana keväään tuli voitto Harper Hanover -lähdöstä Solvallan Elitloppet-lauantaina. Reilun viisi vuotta sitten Riikka päätti kuitenkin palata Suomeen.
”Viihdyin tosi hyvin Stig H:n luona. Koti-ikävä alkoi kuitenkin vaivata. Samanaikaisesti Stig H kertoi vähentävänsä valmennettaviensa määrää. Tuntui hyvälle ajankohdalle palata Suomeen.”
Palattuaan Suomeen 15 ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen, aloitti Riikka heti pyörittämään Finntackin Vermon myymälää. Viiden Finntack-vuoden jälkeen aloitti Riikka tänä keväänä täysipäiväisesti ajovarusteita valmistavan ruotsalaisyrityksen Brizyn edustajana Suomessa.
”Minulla on toimisto Vermossa. Lisäksi minulla on ollut jo useamman vuoden muutama hevonen valmennuksessa töiden ohella. Ne asustavat vuokralla yhdessä Vermon ratatallissa.”
Tämänhetkinen työtilanne sopii Riikalle todella hyvin. Riikan valmentama Haley Hoss aloittikin uransa voitolla reilu viikko sitten Lahdessa. Taitotaso riittäisi varmasti oman tallin pyörittämiseen. Valmennustoiminnan laajentaminen ei ole kuitenkaan suunnitelmissa.
”Tämä on todella toimiva konsepti. Saan hyödynnettyä työssäni englannin ja ruotsin kielen taitoani. Työkokemuksestani hevosenhoitajana on iso apu myydessäni ajovarusteita. Parin hevosen valmentaminen on mainiota vastapainoa työlle. Elämää täysin ilman hevosia en voisi edes kuvitella.”