Ensi vuoden ravikalenterin raamit tehdään toukokuun aikana

Suomessa ajetaan tänä vuonna 380 totoravipäivää. Määrä on 21 ravipäivää vähemmän kuin viime vuonna.

Vähennys toteutettiin suurimmalta osin jättämällä torstai ravivapaaksi päiväksi vuoden alusta huhtikuun puoleenväliin. Myös vuoden kuusi viimeistä viikkoa ajetaan kuusipäiväisellä ravikalenterilla.

Ensi vuodelle suomalaisen raviurheilun toimintaympäristö muuttuu radikaalisti lisenssimarkkinaan siirtymisen myötä. Suomen pelimarkkinat vapautuvat monopolista heinäkuun alussa.

Tuolloin myös Suomen Hippoksen ja ruotsalaisen ATG:n peliyhtiö Hippos ATG oy saa alkaa myydä rahapelejä. Tämä luo uudenlaisen asetelman myös kilpailukalenteriin.

Keskusjärjestön raviurheilujohtaja Arto Hytönen ei ota vielä tässä vaiheessa kantaa siihen, miltä ensi vuoden kilpailukalenteri tulee näyttämään.

”Ensi vuoden suunnittelua olisi huomattavasti helpottanut, mikäli olisimme saaneet hallituksen kehysriihessä varman tiedon rahoituksen määrästä ensi vuodelle. Nythän ensi vuoden rahoitusta käsitellään alkusyksyn budjettiriihessä”, Arto Hytönen huomauttaa.

Hytösen mukaan ensi vuoden kilpailupäivien määrästä ja kilpailukalenterin suuntaviivoista tehdään kuitenkin päätöksiä toukokuun aikana. Raviurheilujohtaja ei poissulje ravivapaan päivän jatkumista myös ensi vuonna.

”Hippoksen hallitus kokoontuu toukokuun aikana kahdesti ja kilpailuvaliokunta kerran. Tavoitteena on ainakin linjata ensi vuoden kilpailupäivien määrää”, Hytönen toteaa.

”Kokonaisrakennetta tarkastellessa pitää ottaa huomioon ammattilaisten, harrastajien ja raviratojenkin toiveet. Ravivapaan päivän jatkumiselle on olemassa hyvät perusteet menneen talven perusteella. Mikä viikonpäivä se tulisi olemaan ensi vuonna, on toinen asia.”

Raviurheilujohtaja Arto Hytönen ei halua ottaa kantaa ensi vuoden kilpailukalenterin rakenteeseen. Ravipäivien kokonaismäärästä on kuitenkin tarkoitus sopia toukokuun aikana. Kuva: Ville Toivonen

Vaikka lisenssimarkkinat avautuvat ensi vuoden puolessa välissä, ei tällä ole kuitenkaan vaikutusta kilpailukalenterin laatimiseen. Arto Hytösen mukaan kilpailukalenteri laaditaan koko ensi vuodeksi yhdellä kertaa. Hän ei halua tässä vaiheessa ennakoida esimerkiksi viikon pääravien ajankohtaa.

Lisämielenkiintoa ensi vuoden kilpailukalenterin laadintaan tuo tieto, että Ruotsissa aiotaan vähentää ensi vuoden kilpailutarjontaa noin viidellä prosentilla. Tämä tarkoittaa vähintään 20 kilpailupäivän poistumista kalenterista.

”Keskusjärjestöt laativat kilpailukalenterin jokaisessa maassa. Peliyhtiö vastaa pelin järjestämisestä raveihin. Kyllähän kilpailukalenterin laatimisessa tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä entistä enemmän tulevina vuosina”, Arto Hytönen asettelee sanojaan.

Mikael Bäcke toimii Hippos ATG oy:n toimitusjohtajana. Kuva: Kari Salonen

Hippos ATG oy:n toimitusjohtaja Mikael Bäcke on samoilla linjoilla Arto Hytösen kanssa ensi vuoden kilpailukalenterin laadinnasta. Bäcken mukaan peliyhtiö on esittänyt toiveita ensi vuoden kilpailukalenterista, mutta hän painottaa keskusjärjestön roolia kilpailutoiminnan järjestämisessä.

Toimitusjohtaja ei lähde ennakoimaan Suomen ensi vuoden pelitarjontaa.

”Me toimimme niiden edellytysten mukaan, mitkä meille tarjotaan. Toki meillä on toiveita, mutta emme ole mukana päättämässä ravipäivien sijoittelusta kalenteriin”, Bäcke painottaa.

Tanskan raviurheilu on ollut jo useamman vuoden ajan hyvin läheisessä kytköksessä Ruotsin kanssa. Tanskan ravit ovat usein paikanneet Ruotsin puuttuvaa pelitarjontaa. Bäcke huomauttaa kuitenkin, että Tanskan suurimmat ravipäivät kuten Derby ja Copenhagen Cup ovat päivän pääpelikohteina ATG:n pelikalenterissa.

Ruotsin vähentäessä ensi vuodelle ravipäivien määrää, syntyy siellä entistä enemmän tarvetta muiden maiden pelikohteille.

Mikael Bäcke ei halua myöntää suoralta kädeltä Ruotsin kilpailupäivien vähentämisen vaikuttavan Suomen ravipäivien sijoitteluun. Hän muistuttaa kuitenkin kaikilla raviurheilevilla Pohjoismailla olevan haasteita lähtöjen täyttöasteen kanssa viimeisten vuosien aikaan.

”Samalla on kuitenkin tärkeä tarjota pelaajille tasaisesti pohjoismaisia pelikohteita pelattavaksi. Pohjoismainen yhteistyö on tosi olennainen asia tässäkin asiassa. Yhteisen kilpailukalenterin laadinnassa kaikkien osapuolten on pystyttävä kompromisseihin”, Mikael Bäcke päättää.