
Tapahtumassa silloin 17-vuotias ratsastaja osallistui valmennustunnille omalla hevosellaan loppuvuodesta 2024. Kantelijan mukaan nuori hevonen teki valmennustunnin aikana 200 puomia, kavalettia tai hyppyä ja alkoi lopussa väsyneenä kieltää.
Viime vuoden lopulla pidetystä valmennustunnista valittanut henkilö vei asian ensin Suomen Ratsastajainliiton hallitukselle. Se kuitenkin katsoi, ettei pääsääntöisesti käsittele valmennustuntiin liittyviä erimielisyyksiä.
Hallituksen mukaan hevosen hyvinvointi oli tunnilla jäänyt ainakin osittain toissijaiseksi, ja kaikki asianosaiset olisivat voineet vaikuttaa tähän asiaan. Laiminlyönti ei kuitenkaan täyttänyt kriteerejä kurinpitoprosessin käynnistämiseksi.
Valittaja vei itse asian kurinpitolautakunnalle, joka otti sen käsittelyyn ja aloitti myös kurinpitoprosessin ratsastajaa kohtaan.
Ratsastajan, hänen huoltajansa ja valmentajan käsitykset tapahtuneesta ovat hyvin ristiriitaiset. Kantelija näkee, että valmentaja käyttäytyi monin tavoin epäasiallisesti ja hevonen väsyi täysin.
Valmentajan mukaan taas todisteena olleet videopätkät ovat lyhyitä ja tilanteesta irrotettuja ja niissä ei näy hänen antamansa ohjeistukset ratsastajalle esimerkiksi raipan käytöstä.
Valmentajan työantaja kertoi lausunnossaan, että valmentajan toiminnasta ei ole tullut huonoa palautetta, vaan hän on kysytty opettaja.
Valmentaja oli pyytänyt toista valmentajaa laatimaan lausunnon esteharjoituksista, ja niissä tämä korostaa, että hevonen ei suorita hyppyä ylittäessään puomin tai kavaletin ja ne rasittavat hevosta vähemmän kuin esteharjoitukset.
Tunnilla olleen toisen ratsastajan lausunnon mukaan valmentaja ei ole tehnyt tunnilla mitään, mikä olisi hevosen terveydelle haitaksi.
Valittaja kuitenkin näkee, että tämä todistaja oli huolestunut siitä, miten asiaan osallistuminen vaikuttaa hänen paikkaansa talliyhteisössä. Tätä tukee hänen kurinpitolautakunnalle toimittamansa ratsastajien välinen viestien vaihto, jota ei käsitelty päätöksessä.
Kuvaajana paikalla ollut todistaja näkee hevosen väsyneen ja valmentajan käyttäytyneen epäasiallisesti. Kuripitolautakunta kuitenkin katsoi, että videoiden kuvanneen henkilön lausuntojen uskottavuutta heikentää se, että ne ovat samansanaisia valittajan kanssa.
Kurinpitolautakunta toteaa päätöksessään, että tiedot asioiden kulusta ovat ristiriitaisia, eivätkä lyhyet videot luo kuvaa kokonaisuudesta.
Videoista ei kurinpitolautakunnan mukaan ilmene, että hevonen olisi ollut poikkeuksellisen hengästynyt ja hikinen. Se pitää mahdollisena, että raipan käyttö olisi ollut ratsastajalta omatoimista ja valmentaja olisi hänelle siitä huomauttanutkin.
Hevosella oli ollut kuntopohjaa, koska se oli osallistunut kilpailuihinkin, ja valmentaja oli myös muuttanut ratatehtävät kavalettitehtäviksi. Tunti oli myös keskeytetty. Kurinpitolautakunta katsoo, että valmentajan ei ole näytetty syyllistyvän hevosen sopimattomaan kohteluun, eikä hänelle määrätä seuraamusta.
Ratsastajan toimintaa käsiteltäessä kurinpitolautakunta katsoo, että videokameratallenteista ilmenee, että ratsastaja vetää hevosta ohjista ja käyttää useamman kerran raippaa, yhdellä videolla kuusi kertaa peräkkäin samassa tilanteessa. Näiden asioiden katsotaan aiheuttaneen hevoselle tarpeetonta kipua tai kärsimystä, ja ratsastajan toiminta täyttää hevosen sopimattoman kohtelun tunnusmerkistön.
Koska kyseessä on kuitenkin ollut tilanne, jossa alaikäinen ratsastaja on kokenut painostusta, kyseessä on ollut yksittäinen valmennuskerta ja tapahtunut on ollut lyhytkestoista ja asian julkisuudesta on ollut ratsastajalle vaikutuksia, kurinpitolautakunta katsoo, että erillisen seuraamuksen määrääminen ei ole tarkoituksenmukaista.
Valittaja on ilmaissut kurinpitolautakunnalle huolensa todistajanlausuntojen vastaanottotavasta ja aitoudesta, todistajan lausuntojen arvioinnista, ratsastajien valmennuksen jälkeisen viestiaineiston sivuuttamisesta, videon tulkinnasta ja asiantuntijuuden puutteesta tulkita hevosen väsymystä videolta.
Myöhemmin hän lisää saaneensa tiedon, että kurinpitolautakunta ei käsittele asiaa enempää. Päätöksestä voi valittaa Urheilun oikeusturvalautakuntaan, mutta kantelija pohtii vielä asiaa, sillä valitusmaksu on 400 euroa.
Päätös on julkinen, mutta siitä on salattu osia koskien ratsastajan henkilökohtaisia asioita. Kaksi kurinpitolautakunnan jäsentä ei osallistunut asian käsittelyyn esteellisyyden takia.
Tapauksesta keskusteltiin marraskuussa Ratsastajainliiton liittokokouksessa. Siellä nostettiin esiin, että kurinpitolautakunnan tulee hyvän hallintotavan mukaisesti olla riippumaton elin, ja siksi hallitus ei voi jatkossa valita sen käsittelyyn tulevia asioita.
Sen mukaisesti hallitus on nyt valmistelemassa muutosesitystä, jonka tavoitteena on poistaa hallitukselta päätösvalta hevosen sopimatonta kohtelua koskevan asian siirtämisestä kurinpitolautakunnalle.
17.12. kello 17.45 lisätty artikkeliin, että kurinpitolautakunta ei käsittele asiaa enempää, ja että päätös on jo julkaistu.