Hevosen passiin merkitään teurasvaroajat – tehtävänä on varmistaa kuluttajan turvallisuus
Hevonen on ainoa tuotantoeläin, jonka yksilö voidaan ennalta poistaa teurasketjusta joko lääkityksen vuoksi tai omistajan tahdon toteuttamiseksi.
Lääkkeitä ja dopingaineita etsitään sekä hevosen verestä että sen virtsasta heti kilpailusuorituksen jälkeen. Kuva: Elina PaavolaEU asettaa kullekin lääkeaineelle jäämien enimmäisarvot, jotka ovat samat koko unionissa. Niillä on hevosella merkitystä, koska EU:n lainsäädännössä hevosen liha luokitellaan elintarvikkeiden raaka-aineeksi.
”Euroopan lääkeviraston eläinlääketieteellinen ryhmä tekee arvion, miten myrkyllistä lääkeaine on ja miten se vaikuttaa, imeytyy ja poistuu kudoksista kullakin eläimellä”, Ruokaviraston ylitarkastaja Liisa Kaartinen kertoo.
Varoajat kirjataan valmisteittain. Suomen myyntiluvat päättää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Hevosta lääkittäessä eläinlääkärin pitää aina antaa kirjallisesti ohje, miten määrättyä lääkettä käytetään ja mikä on teurasvaroaika. Jos kerta-annos on suurempi tai kuuri pidempi kuin tavallisesti, hän pidentää varoaikaa. Hevosen haltijan on pidettävä lääkkeistä kirjaa.
Etenkin antibiooteilla on merkitystä. Niiden käyttö voi vaikuttaa sekä eläinten omaan, tauteja aiheuttavien bakteerien resistenssiin että välillisesti ihmisten resistenssiin.
”Teurasvaroajan tehtävänä on varmistaa kuluttajan turvallisuutta. Jos ihminen on hyvin allergisoitunut, hän voi saada reaktion ruuastakin, jos siinä on jäämiä”, Kaartinen toteaa.
Antibioottijäämät voivat myös haitata elintarvikkeiden valmistusta. Esimerkiksi salamimakkaroiden valmistuksessa ne estävät maitohappobakteereiden toiminnan niin, ettei makkara kypsy oikein.
Hevonen on ainut tuotantoeläin, jonka kohdalla yksittäisen eläimen poistaminen elintarvikeketjusta onnistuu jo ennen teurastusta. Jos eläinlääkäri käyttää lääkettä, joka on kielletty tai ei käy elintarvikekäytössä, hevosen passiin merkitään teuraskielto ennen lääkkeen käytön aloittamista.
Myös omistaja voi päättää, että hevosta ei syödä. Silloin se lopetetaan ja hävitetään muulla tavoin.
Vuosittain teurastetaan noin 1 200 hevosta ja noin 50:stä otetaan näytteet. Samasta näytteestä voidaan laboratorioanalytiikan kehityksen ansiosta etsiä nykyisin kymmeniä kiellettyjä ja sallittuja aineita.
”Kiellettyjä aineita ei ole Suomessa havaittu koskaan. Teuraaksi päätyy ainakin vierasaineiden osalta terveitä hevosia”, Kaartinen analysoi.
- Osaston luetuimmat
