• Hevoskynnön mestarit selvisivät lauantaina Eurajoella – Hotleri, Hallanvaara ja E.V. Kenraali sekä Ludvig ja Gunnar voittajat

    Vuojoen kartanon pellolla ratkottiin 16. kertaa hevoskynnön Suomen mestaruudet. Panimohevosten kaksikko keräsi paikalle katsojia myös Eurajoen ulkopuolelta.
    Ori Hotleri, kyntäjä Mikko Uusimäki ja ohjastaja-omistaja Jarmo Korkeaniemi kirkastivat viime vuoden hopean kullaksi hevoskynnön suomenmestaruuskisan yksiköissä.
    Ori Hotleri, kyntäjä Mikko Uusimäki ja ohjastaja-omistaja Jarmo Korkeaniemi kirkastivat viime vuoden hopean kullaksi hevoskynnön suomenmestaruuskisan yksiköissä.  Kuva: Carolina Husu
    MT Hevoset|Historia ja perinne
    11.9.202214:04
    Kaijaleena Runsten
    Eurajoki

    Hevoskynnön Suomen mestaruudet ratkottiin pienen, mutta paneutuneen osallistujajoukon kesken Eurajoella lauantaina.

    Halsualaisen Jarmo Korkeaniemen Hotleri kirkasti yksiköissä viime vuoden hopean kullaksi. Seitsemänvuotias ori osallistui kisaan toista kertaa. Kyntäjänä oli hevostyön konkareihin kuuluva Mikko Uusimäki Kälviältä ja Korkeaniemi ohjasti.

    Avaus meni heikosti. ”Ori ihmetteli mittakeppiä, jonka mukaan suuntaa otettiin. Se pomppasi sen vuoksi lopussa vähän sivuun”, Korkeaniemi selvitti.

    Sen jälkeen homma sujui nousujohteisen varmasti. Hotleri piti hankasalmelaisen Matti Makkosen molemmat kokeneet tammat Vinpottaren ja Luomuksen Lahjan takanaan.

    Hotlerin pisteet olivat korkeat, 86,4.

    Parien luokkaan osallistui vain yksi kaksikko, kun luokan toinen osallistujapari joutui jättämään kisan väliin.

    Raili Mäki-Jaakkolan kaksikko Hallanvaara ja E.V. Kenraali sai siis keskittyä tekemään suoritusta varman tasaisesti. Pöytyän Yläneeltä kisaan saapunut Mäki-Jaakkola hoiti auran ja ohjastajana toimi Maria Lehtonen.

    Voitto oli pitkään kilpailleelle parille toinen pistein 83,6.

    Avoimen luokan mestarit olivat myös tutut: jyllanninhevoset Ludwig ja Gunnar veivät voiton kolmatta kertaa. Pisteet olivat koko kisan parhaat, 92,0.

    Pari tunnetaan paremmin omistajansa panimo Sinebrychoffin pr-hommista. Hevosia ohjasti Viola Kantola ja kuskeista toinen, Sami Lappalainen, hoiti kynnön.

    Kilpailun päätuomari Leila Andelin piti kisan tulostasoa hyvänä.

    ”Kolme ensikertalaistakin olivat valmistautuneita. Hevoset ja poni hoitivat urakkansa rauhallisina loppuun asti.”

    Kisassa on nähty sitäkin, että kyntöurakka on ollut ensikertalaisille liian raskas. Se saattaa purkautua rauhattomuutena, mikä taas kostautuu heti työjäljessä.

    Suomenratsujen alakerho Työhevosharrastajat ja Luonnonvarakeskus toivat avoimeen luokkaan kaksi joukkuetta.

    Tämä on ollut mahdollista sen jälkeen, kun kyntökisan sääntöjä muutettiin viisi vuotta sitten. SM-kisaan lisättiin silloin avoin sarja, johon voivat osallistua myös muut kuin suomenhevoset.

    Tällä kertaa mukana nähtiin ensimmäistä kertaa shetlanninponi porilaisen omistajaperheensä Satu Sumian kanssa. Heti nuorena raviradoilla menestynyt Zemafori opettelee nyt uusia hommia ja suoritti urakan sisukkaasti loppuun. Sillä oli hevosia lyhyempi kynnös tehtävänään.

    Toinen joukkue kilpaili vesilahtelaisen Heta Hoikkasen ruunan, Peikko-Pojun, kanssa. Molemmat avoimen luokan osallistuvat sekä yksikköjen ensikertalainen tamma Elounelma / Laura ja Juho Heino osallistuivat Eurajoella keväällä pidettyyn kyntökurssiin, mistä taustavoimat saivat tukun neuvoja, kuinka valmentautua kisaan.

    Zemaforin ja Peikko-Pojun viisihenkisiä joukkueita valmensivat kyntökisan moninkertaiset osallistujat, Tanja Lundsten ja Siru Saarinen.

    Kilpailun järjestivät Eurajoen kotiseutuyhdistys ja Eurajoen kunta. Yleisöä kertyi poutasään ansiosta mukavasti, noin 350, arvioi kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Leena Falttu.

    Panimohevosten Instagram-tili osoitti illan kuluessa, että jyllantilaishevosten ystäviä saapui Vuojoen kartanon hienoon miljööseen myös paikkakunnan ulkopuolelta.

    Seitsemänvuotias Hotleri keskittyi hommaansa rauhallisen varmasti ja veto oli tasaisen kaunista joka vaon loppuun.
    Seitsemänvuotias Hotleri keskittyi hommaansa rauhallisen varmasti ja veto oli tasaisen kaunista joka vaon loppuun. Kuva: Carolina Husu
    Lisää aiheesta
    • Sinebrychoffin edustushevonen Ludvig veti vastustajat mukanaan köydenvetokilpailussa. Viola Kantola<strong id="strong-aeff7a5151916af0b2e97d5da6a7bf01"> </strong>ja Sami Lappalainen toimivat hevosten ohjaajina.

      Historia ja perinne | Yleisöstä ei ollut panimohevoselle vastusta köydenvedossa – lempeä jätti vei vastustajat mukanaan

    • Eeva-Liisa Pitkänen on kouluttanut Napsukan metsätöihin.

      Hevosmetsätyön taitajia on enää kourallinen: ”Ei ole kiinnostuneita tekijöitä eikä toimivia hevosia”

    • Hevoskynnön SM-kisoissa tuomarit arvostelevat muun muassa aloitusvaon syvyyttä, valjastamista ja ajoa sekä vaon suoruutta. Auran tulee olla lisälaitteeton ja yksisiipinen.

      Työhevosten perinne lepää harvojen harrastajien harteilla - "Kukaan ei osaa kohta työhevosta valjastaakaan"

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Ravit | Ravihevonen oli kotikuntansa kovin veronmaksaja – omistajilleen se juoksi kolme taloa ja edelleen kertyvän eläkepotin

    • 2

      Ravit | Timo Vääränen toivoo lahjakkaan Mannerheimin palauttavan aidon ilon raviurheiluun

      Tilaajalle
    • 3

      Ravit | Lightning Stride siirtymässä siitokseen, ensimmäisen varsan isäksi jo valittu

      Tilaajalle
    • 4

      Ravit | Uransa suurimman voiton ajanut Ville Koivisto videohaastattelussa: ”Pienen itkunkin kerkesi päästää”

    • 5

      Ravit | Yrittäjän elämäntyö oli kadota yhdessä yössä taivaan tuuliin

      Tilaajalle
    • 6

      Ravit | Kriteriumissa kolmea hevosta jännittävä omistaja ei katso ostaessaan hevosta vaan rahapussiinsa

      Tilaajalle
    • 7

      Ravit | Better Leaderin kriteriumvoitto herkisti – ”Tämä on palkinto myös meidän elämäntyöllemme”

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää