Mika Mäkelän tallin lento jatkuu – ”Ei varmaan ikinä ole mennyt näin hyvin”

Vihtiläisvalmentaja Mika Mäkelälle viime kuukaudet ovat tuoneet jatkuvaa menestystä. Tallin hevoset ovat loppukesästä asti voittaneet lähtöjä hurjalla prosentilla, kun Elan, Rannan Pomo, Viisori ja Mitori ovat niittäneet menestystä.

Mika Mäkelä on pitkän päivätyön tehnyt valmentaja, jolle menestyminen on tuttua, mutta viime kuukaudet ovat kuitenkin olleet poikkeuksellisen hienoja. Mäkelän ja hänen puolisonsa Mirka Lehtisen suojatit ovat napsineet voittoja kovaa tahtia.

”Ei varmaan ikinä ole mennyt näin hyvin”, Mäkelä myöntää. ”Voittoja on tullut alkusyksystä asti tosi paljon, ja älyttömän tyytyväinen pitää olla. Hevosten terveys on tietysti kaiken A ja O, ja nyt on osunut sellaiset hevoset, joilla on tullut voittoja.”

Keskiviikkona viidennen voittonsa putkeen ottanut Elan (Säihkeen Säpinä) on mennyt hienosti uransa alusta asti, mutta voittoja sille on aiemmin tullut harvakseltaan. Elan juoksi varsavuotensa kovissa ikäluokkalähdöissä ja tienattuaan niistä pitkän pennin se joutui heti viime kaudella kuusivuotiaana rahasarjoissakin koviin tehtäviin.

Valmentaja-osaomistaja Mika Mäkelä näkee Elanissa tapahtuneen viime aikoina myös henkistä kehitystä.

”Se on koko ikänsä ollut vähän erikoinen käytökseltään, mutta nyt se on ruvennut pikkuisen rauhoittumaan”, Mäkelä kuvailee. ”Se on kyllä ollut tosi hyvä ajaa, mutta vähän lämmin muulta käytökseltään, eli se on tykännyt heiluttaa voltissa päätään ja sellaista.”

Seitsemänvuotiskautensa alussa Elanin voittosumma on jo yli 86 000 euroa.

”Jos terveyttä riittää, ajattelisin siitä tulevan ainakin talviajoiksi oikeinkin hyvä ykkössarjalainen”, Mäkelä arvioi. ”Kesällä ykkössarjat ovat aina erilaisia, mutta ei minua yllättäisi, jos se ainakin pystyisi juoksemaan niissä myös kesällä, voittaminen on tietysti aina erikseen.”

Viidesti putkeen voittanut Elan oli nelivuotiaana kolmas Kriteriumissa. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Tallin tämän hetken ykkössarjalainen on Caijus (Cameron), jonka pari viime kautta ovat olleet katkonaisia. Vuonna 2019 kuninkuuskisassa kolmanneksi sijoittunut Caijus juoksi viime kaudella 11 starttia ja sitä edellisenä vuonna ori kilpaili vain kuudesti.

”Pari vuotta sitten toinen hevonen pääsi tarhastaan karkuun ja meni Caijuksen tarhan vierelle. Silloin Caijus kolautti jalkansa, johon tuli kova tälli pahaan paikkaan”, Mika Mäkelä taustoittaa. ”Kolhu antaa merkkejä itsestään ja sen takia kilpailemisesta on tullut epäsäännöllistä.”

Caijus palasi pari viikkoa sitten Vermossa lähes viiden kuukauden tauolta ja jatkaa lauantaina Mikkelin 75-raveissa. Vermon nelossijaan valmentaja oli varsin tyytyväinen.

”Sillä oli ajettu vain kerran 1.35-vauhtia ennen Vermon starttia, ja se meni nyt kuitenkin 26,1, eikä hävinnyt Rokin Maxille ja Morisonille kuin viisitoista metriä. Luulisi sen parantavan startin saatuaan aika paljon, ja ihan suhteellisen positiivisin mielin ollaan. Paikka on huono, mutta jos juoksu onnistuu, Caijus voisi olla Mikkelissä kärkipäässä.”

Kun Caijuksen viime vuodet ovat olleet repaleisia, valmentaja pitää jatko-odotusten suhteen jalat maassa.

”Kapasiteettihan sillä on hirveä, mutta en tiedä pystyykö se enää täysin näyttämään”, Mika Mäkelä kuvailee. ”Toisen omistajan kanssa on puhuttu, että tämä talvi vielä kokeillaan, mutta jos hevonen ei palaa tasolleen, sitten keskitytään siitospuoleen. Pikkuisen Caijuksesta koko ajan tuntuu puuttuvan, vaikka se on mennyt ihan asiallisia aikoja.”

Caijuksen merkkisaavutuksia on Pikkukunkun voitto Vermon Kuninkuusraveisa vuonna 2017. Kuva: Anu Leppänen

Vuosi 2023 on Caijukselle merkittävä, sillä oriin ensimmäiset jälkeläiset ovat nyt nelivuotiaita. 21 varsan ikäluokasta kolmevuotiaana kilpailemaan ehti Ceisariina, joka meni ennätyksen 33,7a ja voitti kerran.

Mika Mäkelällä on Caijuksen tallikaverina kolme sen nelivuotiasta jälkeläistä. Taustat ovat kunnossa, sillä kaikki ovat hyvistä emistä, Camu peräti samasta emästä kuin itse Parvelan Retu. Mäkelän mukaan kolmikosta pisimmällä on samasta emästä kuninkuustasolla kilpailevan Sheikin kanssa oleva Gaabriel.

”Kaikki kolme ovat asiallisia, mutta nyt Gaabriel vaikuttaa siltä, että sillä voisi päästä ikäluokkalähtöihinkin. Nuorten hevosten kanssa tilanteet kuitenkin muuttuvat äkkiä”, Mäkelä muistuttaa.

Tallin nuoriso-osastoa on myös viisivuotias I.P. Titaani, jonka suku antaa odottaa suuria. Oriin isä on Mäkelän superjuoksijaori Sipori ja emä kolminkertainen ravikuningatar I.P. Vipotiina, joka on kaikkien aikojen nopein ja eniten tienannut suomenhevostamma.

I.P. Titaanin kilpailuhistoriassa ei ole toistaiseksi merkintöjä, mutta tilanne muuttuu Mäkelän mukaan piakkoin.

”Sitä jouduttiin vähän operoimaan, mutta nyt näyttää siltä, että alkuvuodesta tullaan radoille. Sillä on hirmu kyydit, eli vauhdeista sen kanssa ei ainakaan jää kiinni.”

Mika Mäkelä esittelee Siporia Kari Lähdekorvelle. Kuva: Jukka Heiskala

I.P. Titaanin isää Siporia voidaan täydellä syyllä kutsua Mika Mäkelän elämän hevoseksi. Nyt 27-vuotias ori oli kilparadalla aikansa parhaimmistoa ja lisäksi se on ollut mainio siitosori.

”Tulikohan Sipori meidän tontille vuonna 1997 vai 1998. On hienoa, että on saanut elää tuollaisen hevosen kanssa”, Mika Mäkelä painottaa.

Sipori on jo pari viime kautta ollut siitoskäytössä matalalla profiililla eli sitä ei ole enää markkinoitu. Oriin suosio on kuitenkin lähinnä kasvanut, ja viime vuonna sillä siemennettiin 41 tammaa.

”Sipori päättää itse, astuuko se vielä. Jos se on kunnossa, kyllä sitä vielä hyppyytetään, mutta viime keväänäkin se päätti itse asiasta. Kaikki muut olivat väsyneitä, mutta Sipori ilmoitti, että eiköhän me kesä paineta taas töitä”, Mika Mäkelä nauraa.

”Ainakin siitä on ruvennut jo karvaa irtoamaan, eli taitaa se olla taas laittamassa itseään kesäkuntoon.”

Siporilla on ollut Mika Mäkelän uralle ja elämälle valtava merkitys.

”Nytkin tallissa taitaa olla vain Rannan Pomo, Caijus ja Caijuksen pojat, joilla ei ole Siporia sukutaulussa”, Mäkelä summaa. ”Jos Sipori ottaisi nimensä pois kaikesta siitä, mitä se on meidän taloon tuonut, mökki voisi olla vielä aika vinossa.”