Sekä kevätkokouksen asettaman tarkastusryhmän raportti että liiton hallituksen tilintarkastustoimisto Tuokolta tilaama raportti tuovat esiin virheet Suomen Ratsastajainliiton toiminnanjohtajan toiminnassa valtiontukihakemusten suhteen ja myös sen, että hallitus on valvonut toiminnanjohtajan toimintaa puutteellisesti.
Lopputuloksena Suomen Ratsastajainliitolta jäi saamatta yli 330 000 euroa maa- ja metsätalousministeriön sille myöntämää tukea.
Marjukka Manninen toteaa, että toiminnanjohtaja Jukka Koivisto on tehnyt monella tapaa lähtökohtaisesti hyvää työtä ja hänen toiminnanjohtajakaudellaan joitain avustuksia on jopa onnistuttu kasvattamaan.
Tarkastusryhmän raportissa kuitenkin mainittiin, että aiempi toiminnanjohtaja Fred Sundwall oli tuonut Manniselle suoraan esiin huolensa toiminnanjohtajan suoriutumisesta itsenäisesti avustusten hakemisessa.
Manninen kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
”Kritiikkiä tai havaintoja kyvykkyydestä tai osaamisesta tulee aina jossain välissä kaikkien tekemisestä eri toimissa ja organisaatioissa. Liitossakin ko. havaintoihin liittyen toimitaan ihan normaalin organisaation tavoin. Kuunnellaan, selvitetään, arvioidaan, keskustellaan ko. henkilön kanssa. Puututaan ja tarvittaessa pyritään hakemaan lisäapua ja tai tukea. Liitossakin käytetään ihan normaaliin tapaan sekä työterveyden että työsuojelun puolelta tulevia normaaleja menettelyjä organisaation arviointiin ja myös ulkopuolista arviointia on käytetty vuosien aikana”, Manninen toteaa.
Hän kertoo, että liitossa avustushakemusten käytännön toteutus oli delegoitu toiminnanjohtajalle ja hän hoiti sitä varsin itsenäisesti.
”Hakemisista ja mahdollisista niihin liittyvistä asioista käydään suullista keskustelua ja toiminnanjohtaja tuo lähtökohtaisesti niihin liittyvät asiat hallituksen tietoon”, Manninen selvittää.
Esiin on nostettu myös hakemusten allekirjoittamiset. Aiemmin hakemukset on allekirjoitettu nimenkirjoitusoikeuden mukaisesti eli allekirjoituksen tekee hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen jäsenen tai hallituksen siihen valtuuttaman toimihenkilön kanssa.
Vuoden 2023 maksatushakemus on kuitenkin lähtenyt pahasti myöhässä ja pelkästään toiminnanjohtajan allekirjoittamana.
”Näin ollen hän on ylittänyt toimivaltuutensa. Myös sen jälkeen tapahtuneet toimenpiteet ja kirjeenvaihdon on toiminnanjohtaja tehnyt yksin. Hän ei ole kertonut asiaan liittyvistä ongelmista tai tulleista päätöksistä hallitukselle asianmukaisesti. Tältä osin hallituksen valvontaprosessit tai havainnot eivät ole olleet riittävät, josta on syntynyt virhe valvontavastuun riittävän toteutumisen suhteen”, Manninen kertoo.
Manninen toteaa, että niin sanotussa Tuokon raportissa pohditaan hyvin yhdistystoiminnan juridiikkaa ja valvontavastuun problematiikkaa.
”Hallitus ja itse luonnollisesti tiedostan valvontavastuun ja virheemme sen suhteen ja pyydämme sitä anteeksi”, Manninen kirjoittaa.
Hän kertoo, että korjaavia toimenpiteitä on jo tehty ja niitä tehdään lisää.
”Prosessit on luonnollisesti korjattava niin, ettei vastaavaa virhe ja tilanne olisi mahdollista. Samoin asiat pitää olla vastuutettu niin, että olennaiset asiat eivät ole koskaan vain yhden henkilön vastuulla.”
Manninen ei halua tässä vaiheessa prosessia spekuloida vahingonkorvausasioita, eikä hallituksen tai hänen itsensä luottamusta.
”Yhdistyskokous on liiton ylin päätöksentekoelin ja sen vuoksi on tärkeää, että kevätkokouksen jatkokokoukseen osallistutaan mahdollisimman laajasti”, Manninen kirjoittaa.
”Samoin on todella tärkeää, että pidämme huolen liiton toiminnan jatkuvuudesta tässä tilanteessa. Toivon myös, että pystymme kaikki katsomaan tulevaisuuteen ja kiinnittämään huomioimme niihin asioihin, joista olemme yhtämielisiä ja käymään tarvittavan, asiallisen ja rakentavan keskustelun siitä, mitkä asiat, ratkaisut ja teot vievät lajiamme parhaiten eteenpäin”, hän päättää.