Backwoods Challenger ja Sani Illi. Kuva: Heidi Lammi
Anna Kärkkäinen kasvattaa, kun on tarpeeksi hyvä tamma – kilpailemisessa välivuosi
Palkinto yllätti vuoden urheiluhevoskasvattajan.Tilaajalle
Anna Kärkkäinen palkittiin urheiluhevoskasvattajana. Kuva: SRL/Hanna HeinonenFWB-yhdistys palkitsi lauantaina Anna Kärkkäisen vuoden 2024 urheiluhevoskasvattajana. Palkinnon hänelle keräsi ennen muuta Sani Illin kanssa lasten EM-hopeaa ja paljon muuta menestystä kerännyt ruuna Backwoods Challenger (Chacco Blue – Darco).
Kärkkäiselle palkinto tuli täytenä yllätyksenä – hänen ystävänsä FWB-yhdistyksen hallituksesta joutui pakottamaan Kärkkäisen iltajuhlaan muilta kiireiltään. 3000 euron palkinto selvisi tälle vasta silloin, kun nimi lausuttiin.
Keskiviikkoiltana Kärkkäinen oli keittämässä kahvia poikansa jääkiekkojoukkueen treeneissä. Mokkapaloja hän ei vielä osaa tehdä, mutta kahvin keittämisen hän opetteli varta vasten juniorijääkiekon hyväksi.
Tammojen varsotus sen sijaan menee niin rutiinilla kuin se voi mennä. Kärkkäinen laskee kasvattaneensa 35 varsaa, ja varsottaneensa vieraita tammoja siihen päälle ehkä 25.
Hän toteaa, että ei ole koskaan varta vasten alkanut kasvattajaksi, mutta kasvattaa on pitänyt, kun on ollut hyvä tamma.
”Pitää olla sellainen tamma, että haluan varsan nimenomaan siitä”, hän painottaa.
Tehtynä on welsh-varsoja omasta oriista, suomenhevosia, esteratsuja ja kouluratsuja. Poneja lukuun ottamatta Kärkkäinen on tehnyt varsat aina itselleen, mutta yhtään hän ei ole saanut pitää 4-vuotiasta pidemmälle.
”Ei köyhä pysty sanomaan ei, kun joku haluaa ostaa”, hän kuittaa.
Ensi vuodelle hänelle syntyy kaksi omaa varsaa. Puoliveritamma on Ruotsista liisattu diplomitamma Eccellenza (Fürst Jazz – Don Schufro), josta Kärkkäiselle syntyi vatsassa viime vuonna Suomeen tullut varsa. Vielä odotellaan tämänvuotista varsaa sekä ensi vuonna syntyvää.
”Tykkään sen suvusta, sillä on äärimmäisen hieno rakenne, hienot liikkeet ja harvinaisen miellyttävä luonne. Siinä ei ole mitään, mistä en tykkää”, hän perustelee.
Aiempi koulusukuinen puoliveritamma oli Donna Dolcini Sil, joka ikävä kyllä kuoli kaksi viikkoa varsomisen jälkeen ähkyyn. Sen ainoaksi jäänyt jälkeläinen
Backwoods Divino Vivinosta on nyt neljä.
”Toivottavasti sen voin pitää pidempään”, Kärkkäinen sanoo.
Suomenhevostamma on Suomenratsujen puheenjohtajan Kirsi Palvan kanssa yhdessä omistettu Riihentaus Keiju (Kulta-ahon Kasimir – Silvolan Hemminki). Se saa varsan Riikin Taalerista.
”Koska söpöys edellä. Tälle vuodelle valitaan sitten ori urheilu edellä”, Kärkkäinen sanoo, mutta harmittelee, että juuri nyt suomenoririntamalla ei oikein ole mitään juuri sopivaa siirtona saatavaa.
”Ruunauksessa siitä tuli vähän hiiri, vähän ujo.”
Backwoods Challengerin tietä maailmalla Kärkkäinen on seurannut tarkasti. Se hyppäsi kaksivuotiaana irtohypytyksessä valtavan hienosti ja löysi uuden omistajan pian sisäänratsastuksen jälkeen. Kärkkäinen miettii, että ruunauksen yhteydessä se kuitenkin menetti hieman itsevarmuuttaan.
”Ruunauksessa siitä tuli vähän hiiri, vähän ujo. Se tarvii luottamukseen tukea ratsastajalta, ja siksi olikin niin hieno seurata, miten he Sanin kanssa hitsautuivat yhteen”, Kärkkäinen kertoo.
Muuten Backwoods Challenger on nykyaikainen estehevonen, joka on erittäin hyväluonteinen ja helppo, ja sillä on erittäin hyvä ratsastettavuus, hän kuvaa.
Ruuna on nyt Petra Heikkisen tallissa myytävänä, mahdollisesti kansainvälisille asiakkaille.
Satu Tiirinen, ratsailla Anna Kärkkäinen ja Savelan Noita. Kuva: Sari ToivonenKouluratsastuksessa Kärkkäisellä on edessä välivuosi. Hän kertoo, että inter-tason superponi Minion Verdellä oli selässä hieman hoitamista, ja Kärkkäinen haluaa valmistella sen GP-tasolle todella rauhassa. Oriilla Legend Blackjack taas on pieni jalkavamma. Ratsastettavana on nyt suomenhevosmenestyjä Savelan Noita, joka on tulossa Kasvattajakilpailuun sekä Backwoods Divino, joka valmistautuu Laatuarvosteluun.
Kärkkäinen kertoo olevansa tilanteen kanssa sinut, sillä ties kuinka monena aiempana vuonna kesän ohjelman on määrännyt kilpailukalenteri.
Hän lisää astuvansa muutenkin mielellään hetkeksi syrjään, koska yleinen ilmapiiri kilparatsastuksen ja kouluratsastuksen ympärillä on niin negatiivinen.
”En koe, että minun pitäisi muuttaa jotain ratsastuksessani, mutta ilmapiiri on niin lynkkaava ja virhehakuinen. En halua mennä sinne. Treenataan kotona ja katsotaan, minne tämä menee”, hän sanoo.
Anna Kärkkäinen valmistelee Minion Verdeä GP-tasolle rauhassa. Kuva: Heidi Lammi PhotographyKärkkäisen lisäksi FWB-yhdistys palkitsi lauantain iltajuhlassa Sonja Skogbergin työstä FWB-kantakirjan ja Breeder’s Prizen tunnettavuuden edistäjänä, sekä Kenneth Varsanpään parhaan este-FWB:n Celtas Quillianin omistajana. Paras koulu-FWB oli Kyrö Hot Flow, kenttä-FWB Lucas Stone ja paras suomenratsuponi Minion Verde.
Suomen Hippos palkitsi kunniamaininnoilla islanninhevoskasvattaja Kim Hennumin, Savijärven kartanon Camilla Simonsénin sekä oriasema Helasuon Ulla ja Kimmo Helasuon sekä Usvaniityn shetlanninponeja ja vuonohevosia kasvattavat Marika ja Timo Heikkilän.
Hevosista kunniamaininnan sai eniten Kasvattajapisteitä kerännyt Celtas Quillian. Tapahtumista kunniamaininta myönnettiin Suomenratsujen Kuninkaallisille.
- Osaston luetuimmat
