Hevosia laitumella Jatkolassa. Vasemmalta oikealla Jatkolan Vivian emästä Hester ja isästä Vili Veikeä, kesävieras Haavis-Herkku Herkko Hurmauksesta, Jatkolan Ellen Elminasta ja Hiljalan Fantomista sekä oikealla Elmina. Kuva: Satu Tiirinen
Savelan Noita teki historiaa Suomenratsujen laatuarvostelussa – Jatkolan tilalla Jämsässä laiduntavat hevoset ja lehmät
Kolme–viisivuotiaiden suomenratsujen laatuarvostelut kilpailtiin viime viikonloppuna Ypäjällä. Viisivuotiaiden paras oli tamma Savelan Noita (Savelan Hemuli – Olve).Tilaajalle
Sisko ja Satu Tiirinen 4-vuotiaan Savelan Noidan kanssa. Tamma teki historiaa voittamalla laatuarvostelun kolmena eri vuonna. Kuva: Miia LahtinenSavelan Noita on ensimmäinen hevonen, joka on voittanut laatuarvostelun sekä 3-, 4- että 5-vuotiaana. Noidan on kasvattanut muutama vuosi sitten menehtynyt Elina Sjögren. Sen omistavat sisarukset Sisko ja Satu Tiirinen sekä Sadun mies Heikki Haljala.
Satu Tiirinen ja Heikki Haljala ovat pitäneet maatilaa Jämsän Juokslahdella 30 vuotta. Tila on ollut Haljalan suvulla tänä syksynä tasan sadan vuoden ajan.
Tilalla on kasvatettu lihakarjaa 1990-luvun puolivälistä saakka. Nyt pääosin limousine-rotuisia nautoja on pihatossa 85 kappaletta, emoja 45 ja loput nuorkarjaa. Aiemmin tilalla oli lypsykarjaa, mutta 1980-luvulla nyt jo edesmennyt vanhaisäntä Veikko Haljala luopui lehmistä ja keskittyi ravihevosiin. Niitä kasvatettiin kasvattajanimellä Jat. Kasvateista paras oli yli 100 000 markkaa juossut Gucci Jat.
Nuorella isännällä ei ollut omaa vahvaa innostusta hevosiin, mutta emännän myötä niitä saatiin taas talli täyteen. Aiemmin laskettelukeskus Himoksen yritysmyynnissä työskennellyt Satu Tiirinen toi talliin ensin omat ratsunsa, ja sitten hän laittoi täysihoitotallin ja aloitti suomenhevosratsujen kasvatuksen.
Täysihoitotallin pitäminen on vaikeaa saada kannattavaksi, mutta tällä hetkellä Jatkolassa hevoset tuovat taloon enemmän rahaa kuin lehmät. Tiirinen kertoo, että heillä talouden pito on erittäin tarkkaa ja omavaraisuus auttaa paljon. Heinää tehdään vuosittain yli sadalta hehtaarilta, ja lehmät käyttävät kuivikkeena turpeen, joka on kertaalleen käytetty hevosilla. Asiakashevosia on viitisentoista, omia melkein kymmenen.
”Omia on liikaa”, Tiirinen toteaa.
Jatkolan tilalla Jämsän Morvassa pidetään sekä lehmiä että hevosia. Kuva: Miia LahtinenTänä vuonna syntyi kaksi omaa varsaa, mutta ensi vuonna ei tule yhtään, kun koulumitalitamma Elmina (Eeli – Apeli) olikin hukannut alkionsa oriista Loiste Priimus. Tiirinen painottaa, että tarkoitus ei ole täyttää pihaa omilla varsoilla, vaan ne pitää saada eteenpäin. Toisaalta Elminan kesän 2023 tammavarsan Hiljalan Fantomista hän kyllä aikoo jättää itselle.
”Onpahan naruja, joiden perässä roikkua”, hän nauraa.
Tiiriset haluavat kasvattaa urheiluun sopivia suomenhevosia, vaikka ne olisivat sitten aika ripsakoitakin. Jalostusvalinnat tehdään sillä ajatuksella, että varsojen ei tarvitse olla sitä suomenhevostyyppiä, jonka selkään voi laittaa kenet tahansa.
”Syksyä kainalossa” -tyyppi, Satu Tiirinen kuvaa myös Savelan Noitaa.
Tamma tuli Jatkolaan 3-vuotiskeväänään Tiiristen ystävältä, joille Tiiriset olivat aikanaan suositelleet juuri sen varsan ostamista.
Satu Tiirinen kertoo, että Noita osaa olla levoton, pukittaa ja ottaa lähtöjä, mutta on se sitten samalla hienokin.
Kotona Tiiriset ratsastavat tammalla itse, mutta muuten sen valmisteluun on käytetty huippuammattilaisia. Kesän ajan Anna Kärkkäinen on ratsastanut sillä koulua ja Salla Varenti on hypännyt. Viime talven kotijakson ajan tamma kävi säännöllisesti estetreeneissä 160 sentin esteillä kilpailevan virolaisen Oliver Karman kanssa.
”Se tässä ollaan opittu, että ammattilaiset tekevät asiat aina pari piirtoa paremmin ja tarkemmin”, Satu Tiirinen näkee.
Savelan Noita ja Anna Kärkkäinen voittivat syyskuussa Ypäjällä myös 5-vuotistähti-luokan. Kuva: Miia LahtinenEnsi vuonna edessä on Suomenratsujen Kasvattajakilpailu. Se käydään samana viikonloppuna esteillä ja kouluratsastuksessa, mutta lajivalinta on tekemättä. Ypäjällä Noita sai estekokeen keskiarvoksi 8,58 ja koulukokeen keskiarvoksi 7.69, mikä tekee keskiarvon 8,14.
Periaatteessa kilpailuun voi osallistua molemmissakin lajeissa, mutta Tiirinen miettii, että se voi olla nuorelle hevoselle liian rankkaa.
Esteet kiinnostaisivat sikäli enemmän, että siinä kello ja säännöt ovat kaikille samat, kun taas kouluratsastuksessa asettaudutaan arvostelulle alttiiksi.
Mutta se tulee ensi vuonna, jos tulee. Juuri nyt Jatkolassa keskitytään juhlimaan menestystä. Tarkoituksena on yhdistää Noidan voitonjuhlat Halloweeniin ja ottaa kakkukahvit tallin porukan kesken.
Tiirinen kertoo, että glamour loppui viikonloppuna suhteellisen lyhyeen, kun kahden lämpimässä maneesissa vietetyn kilpailupäivän, kukkapuskien ja onnitteluiden jälkeen tultiin kotiin ja mentiin sateessa ruokkimaan hevosia pihattoon.
Toisaalta kyllä se sateessakin ainakin vähän lämmittää, kun on oikein hyvä hevonen. Etenkin kun se on tamma.
”Harvoin tamma pystyy tasavertaisena kilpailemaan oreja ja ruunia vastaan, joita pidetään monasti parempina kilpahevosina. Erityisen iloisia me ollaan myös siitä, että Noita jalostusarvosteltiin syyskuussa ratsusuunnalle II palkinnolla hyvin käyttöpistein, joka on osoitus hevosen monipuolisuudesta.”
”Palkinnon arvoa nostaa se, että se tehtiin 5-vuotiaana. Monasti se jää tammahevoselta tekemättä vanhempanakin, askellaji- ja estekokeen vaativuuden myötä”, Tiirinen suostuu kehumaan.
Satu Tiirinen, Anna Kärkkäinen ja Savelan Noita. Kuva: Sari ToivonenLaatuarvostelussa 3-vuotiaiden paras oli Kaisu Västinsalon ori Metkuttaja TS (Porttikielto - Kelmi), jonka ovat kasvattaneet Marianne Hyyrynen ja Terhi Oksanen.
Paras 4-vuotias oli ori Venlan Väinö (Kulta-ahon Kasimir - Pikku-Peto), jonka ovat kasvattaneet ja jonka omistavat Minna ja Jukka Hietanen.
- Osaston luetuimmat
