

Äänekosken Konginkankaalla suomenhevosia kasvattava Laineen perhe on ehtinyt 25 vuoden aikana kokea tunteiden vuoristoradan ilon korkeuksista surun aallonpohjaan. Nyt suomenhevosten kasvattaminen on heidän osaltaan loppumassa ainakin toistaiseksi.
Perheen ensimmäinen kasvatti oli 1999 syntynyt Veeran Pehtoori. Ruuna voitti uransa 35 startista 15, juoksi lähes 50 000 euron voittosumman ja ennätykset 24,2ake ja 27,4ke.
”Tuulalle hankittiin ratsu, astutettiin se Turolla ja alettiin raviurheilijoiksi Veeran Pehtoorin myötä. Tuossa rantapellolla ajettiin varsana sille pohjakuntoa reellä. Talvella oli päivätöiden jälkeen jo pimeää, niin laitoin työmaavalot pellon reunaan, että näki ajaa”, Veikko Laine muistelee hymyssä suin.
Veeran Pehtoorin emään Velsaan juontaa myös kasvattien Tuhti-etuliite.
”Alettiin miettiä, että mitä muita traktorin peräkärryjä on kuin Velsa. Luettelin ääneen, mitä mieleen tuli ja yksi niistä oli Tuhti. Ajateltiin, että siihen voisi yhdistää maaseutuun liittyviä vanhoja, arvokkaita sanoja”, Veikko Laine sanoo.
Tuhti-kasvatteja on syntynyt vuosikymmenten varrella 15. Niiden lisäksi kotikasvatteihin lasketaan myös perheen äidin Tuula Laineen nimiin syntynyt Veeran Pehtoori ja tyttären Veera Laineen nimiin syntynyt Istan Puli. Veeran Pehtoorin lisäksi valiojuoksijaksi on yltänyt Tuhti-Parooni. Tähtijuoksijoita ovat 26-aikaiset Tuhti-Piika ja Tuhti-Kersantti. Kilpauraansa aloitteleva 4-vuotias Tuhti-Lotta on 33-lukemissa.
Kasvatteja voisi olla tuplamäärä, jos onni olisi ollut myötä. Välillä tammat ovat jääneet tyhjäksi, luoneet varsansa tai varsa on syntynyt kuolleena.
”24-aikaisen Tuhti-Paroonin emää Tasa-Istaa siemennettiin meillä yhdeksänä vuonna. Paroonin lisäksi saatiin vain yksi toinen varsa, Tuhti-Impi, siitä”, Tuula Laine kertoo ja muistuttaa realiteetista, että kaikista varsoista ei vaan tule juoksijoita, vaikka emä olisi hyvä ja varsa näyttävä yksilö.

Toukokuussa syntynyt Tuhti-Neito on jäämässä tällä erää viimeiseksi Tuhti-varsaksi. Tuhti-Piikan tammavarsa Kihiseestä on komea ilmestys, mutta emää ei enää siemennetä.
”Emälle tuli synnytyksessä sen verran paha vamma, että lupasin Piikalle, että tämä oli sen viimeinen varsa”, Veera Laine kertoo.
Tammavarsaa ei ole tarkoitus myydä, joten voi olla, että jonain päivänä se vielä varsoo uuden Tuhti-hevosen. Silloin tosin kasvattaja on todennäköisesti Veera Laine. Tuula ja Veikko Laine kertovat, että vuosikymmenten varrella hevosiin on laitettu todella paljon palkkatöistä tienattua rahaa ja ennen kaikkea työtä sekä aikaa.
”Pienkasvattaja on nykyään todella ahtaalla. Varsoille ei ole ostajia, ja huutokauppahinnatkin ovat tosi alhaisia. Jollain lailla hevoskasvatusta pitäisi tukea, jos suomenhevonen ja hevosala ylipäätään halutaan pitää elinvoimaisena”, Tuula Laine linjaa.
Veera Laine on kouluttautunut agrologiksi ja työskentelee kirjanpitäjänä. Hevosten kasvattaminen sekä varsojen opettaminen ja valmentaminen vanhempien kanssa ovat hänelle tärkeitä harrastuksia.
”Lapsena haaveilin hevosalan ammatista, mutta en enää. Olen nähnyt, miten hirveän paljon hevoset vaativat uhrauksia, eikä muulle elämälle tahdo jäädä aikaa.”
Laineilla on Tuhti-Piikan ja Tuhti-Neidon lisäksi kolmevuotias ori Tuhti-Soturi (i. Caijus, e. Tuhti-Piika) ja kaksivuotias ori Tuhti-Patruuna (i. Frans, e. Tuhti-Impi). Lisäksi Veera Laineella on Istan Puli ja 22-vuotias Zeveri-poni. Seitsemän hevosen tallin viimeinen karsinapaikka on varattu hoitohevoselle.
”Patruuna sairastui orilaitumella ja jouduttiin hakemaan se kotiin. Myös Soturilla on ollut terveyden kanssa ongelmia, mutta nyt on päästy taas ajamaan ja lahjakkaan oloinen se on”, Veikko Laine sanoo.
Laineet kertovat, että hevosten lisäksi mieltä ovat lämmittäneet vuosien varrella lukuisat avuliaat hevosihmiset. Esimerkiksi yhden perheen kanssa yhteistyötä tehdään jo kolmannessa sukupolvessa.
”Veikko Svart ja Aili Hedman sekä Veikon veli Santeri Palmroth auttoivat meitä paljon varsinkin ensimmäisten hevosten kanssa. Nyt Santerin poika Nanto Palmroos kengittää meidän hevoset ja auttaa paljon tallitöissä. Nanton poika Richard Palmroos omistaa Lady Felician, joka asuu meidän tallissa.”