

Yksi omistajista on kouluratsastaja ja Liikku-kuntokeskusketjun yrittäjä Johanna Riihijärvi. Toiset kaksi yrittäjää maneesiprojektissa ovat Sanna Halonen ja Tanja Lukkarila.
Riihijärvi kertoo, että Virpiniemessä on kyllä kaikkiaan neljä yksityistä maneesia aika tiivistikin, mutta yksi on ratsastuskoulutoiminnan takia hankalasti käytettävissä, yksi vain yrittäjän omassa käytössä ja yksi on kokonaan suljettu.
”Useamman vuoden ajan me puhuimme siitä, että olisi kiva päästä harrastamaan oikein laadukkaissa olosuhteissa”, hän kertoo.
Kun sitten kolme hevosenomistajaa lopulta päättivät tarttua toimeen, asiat alkoivat tapahtua nopeasti. Kokonaisinvestointi oli 600 000 euroa. Se käsittää maneesin lisäksi myös maapohjan, jolle on varauduttu rakentamaan myöhemmin ainakin ulkokenttä ja ehkä myös juoksutusympyrä.
Maneesin koko on 72x22 metriä, ja siinä on Otto-joustopohja, jonka päällä kvartsihiekka ja kuitu. Maneesiin myydään hevoskohtaisia käyttökortteja. 1600 eurolla saa ratsastaa vuoden, kertamaksu taas on 28 euroa.
Puut kaadettiin kesäkuussa, ja avajaiset pidettiin viime lauantaina. Halli on teräsrunkoinen valmishalli, jonka viimeistelyt tehtiin erillisurakoina. Vielä odottamassa ovat tarjoukset estekalustosta. Sellainen halutaan hankkia, vaikka kaikki omistajat ovatkin itse kouluratsastajia.
Riihijärvellä oli maneesille kolme toivetta: riittävä pituus, valoisuus ja superhuippupohja. Ne on saatu. Hän kertoo, että ensi ratsastukset omassa hienossa maneesissa ovat olleet täydellistä onnea.
”Kyllä tämä on money well spent”, hän hymyilee. Siis raha on mennyt hyvään kohteeseen.
Virpiniemen maneesiin ei haettu mitään tukia. Riihijärvi toteaa, että niitä tuskin olisi saatu, koska alueella on yritystoimintaa, ja tuettu halli sotkisi kilpailutilannetta. Hän ymmärtää tällaisen päätöksen hyvin.
Samalla hän toivoo, että valtakunnallisesti liikuntapaikkarakentamisessa alettaisiin ottaa ratsastus paremmin huomioon. Riihijärvi seuraa aktiivisesti liikuntapolitiikkaa, ja hän istui vuodet 2008–2012 Oulun kaupungin liikuntalautakunnassa.
Hän kertoo, että päätöksenteossa on lajeja, joita tuetaan paljonkin julkisesti, ja toisia ei tueta ollenkaan. Toisille löytyy kunnan puolesta jääkoneen kuljettajat, toiset huoltavat kaikki paikat itse.
Riihijärvi on mukana Virpiniemen kehitysryhmässä ja hän kertoo esimerkiksi alueelle rakennettavasta ensilumenladusta. Jo lumen säilöntäinfran rakentaminen on maksanut 600 000 euroa ja sen lisäksi maksetaan vähintään saman verran, todennäköisesti enemmän, ladun alle rakennettavasta jäähdytysputkistosta.
”Ehkä me hevosihmiset olemme sellaisia, että rakennamme itse ja menemme itse lanaamaan, eikä energiaa riitä lobbaukseen. Ja Ratsastajainliiton aluetta se tietysti olisikin”, Riihijärvi sanoo.
Hän kertoo olevansa turhautunut siihen, että valtion tukemat lajit ovat aina samat.
”Kaikki liikunta on tietenkin hyväksi, sitä en kritisoi, mutta meillä pitäisi olla keskustelua, minkä kriteerien pohjalta liikuntaa rahoitetaan”, Riihijärvi linjaa.