Neljäs seppele veisi Suven Sametin suurimpien joukkoon

Toukokuussa suomenhevostammojen kaikkien aikojen rahatilaston kärkeen noussut Suven Sametti havittelee tulevana viikonloppuna Oulun Kuninkuusraveissa uusia historiallisia mainetekoja.

Suven Sametti on jo kolminkertainen ravikuningatar. Neljännellä voitollaan se nousisi Kuninkuusravien kaikkien aikojen menestyneimmäksi tammaksi yhdessä Valomerkin, Tomun ja Suhinan kanssa.

Neljää useampaan voittoon Kuninkuusravien pääsarjoissa ei ole yltänyt yksikään tamma. Oriista viisi kuninkuutta on Vieterillä, Vekselillä ja Vieskerillä.

Ensimmäiset Kuninkuusravit ajettiin vuonna 1924. Tapahtuman alkuaikoina hevoset kilpailivat yhdessä pääsarjassa, ja kisan paras oli sukupuolestaan riippumatta ravikuningas. Vuodesta 1948 alkaen kisan paras tamma sai ravikuningattaren tittelin, mutta vasta 1960-luvulla tammat alkoivat kilpailla omissa kuningatarlähdöissään.

Nelinkertaisista kuninkaallisista tammoista vain Valomerkki on nelinkertainen ravikuningatar. Se voitti kilpailun vuosina 1987, 1988, 1989 ja 1990.

Kuninkuusravihistorian suurista tammoista Tomu voitti ravikuninkuuden vuosina 1930, 1931, 1932 ja 1933.

Suhina puolestaan oli ravikuningatar vuosina 1955, 1957 ja 1958. Lisäksi se oli ravikuningas vuonna 1956 kisan historian viimeisenä tammana. Koska Suhina oli vuonna 1956 kuninkuuskisassa oriitakin nopeampi, siitä tehtiin ravikuningas ja vuoden ainoa ravikuninkaallinen.

Suhinan kuninkuuden jälkeen kilpailun sääntöjä täsmennettiin niin, että kisan paras ori on ravikuningas ja paras tamma ravikuningatar.

Yleensä oriit ovat juosseet Kuninkuusraveissa tammoja kovempia tuloksia, mutta 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa oli peräti viiden vuoden ajanjakso, jolloin noiden vuosien ravikuningattaret Marinka, Tella ja Ilori juoksivat kuningatarkisassa kovemmat kokonaisajat kuin samojen vuosien kuninkaat.

Viimeksi kuningatarkisassa on menty kuninkuuskisaa kovempaa vuonna 2011 Tampereella. Silloin I.P. Vipotiina vei seppeleen edelleen voimassa olevalla kuningatarkisan kilpailuennätyksellä 9.31,8, kun ravikuningas Villihotin tulos oli 9.33,9.

Poljento osallistui Jukka Kolkan ajamana kahdesti kuningatarkilpailuun. Poljennon sukutaulussa kuninkuusravisuuruus Suhina on molempien tytärtensä eli Sumuttaren ja Arittaren kautta. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Kaikki kolme nelinkertaista kuninkaallista tammaa ovat poistuneet kuninkuusraviareenalta voittajina. Sekä Tomu, Suhina että Valomerkki juoksivat viimeisen voittonsa tiineinä, sillä niillä kaikilla on varsat seuraavalta vuodelta.

Nuorimpana kilparadoilta poistui Tomu. Porilaisen Frans Vanhatalon tamma oli viimeisen kuninkuutensa aikaan vasta yhdeksänvuotias. Aikansa ylivoimainen ykkösravuri olisi ikänsä puolesta voinut hyvin voittaa lisääkin kuninkuuksia.

Käytännössä se ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista, sillä Kuninkuusravien järjestämiseen tuli vuodesta 1934 alkaen neljän vuoden tauko.

Raviurheilu oli alamaissa, talouslama kuritti yhteiskuntaa, ja myös Kuninkuusraveista vastannut Suomen Ravirengas oli konkurssin partaalla.

Vaikka Kuninkuusraveja ei järjestetty, Tomu palasi radoille ensimmäisen, vuonna 1934 syntyneen varsansa jälkeen. Tamma kilpaili vuosina 1935 ja 1936, kunnes siirtyi lopullisesti siitokseen.

Kun Kuninkuusraveja taas vuodesta 1938 alettiin järjestää, Tomu oli jo 14-vuotias siitostamma.

Tomu jätti viisi varsaa, joista neljä oli oriita. Tomun ainoasta tyttärestä Tomutuksesta ei jäänyt yhtään varsaa, joten suorana emälinjana Tomun suku loppui alkuunsa.

Tomun neljästä pojasta paras oli Tomuri, joka kilpaili haasteravitasolla. Tomurista jäi vain muutama varsa, mutta sen kautta Tomu kuitenkin näkyy joidenkin nykyhevosten sukutauluissa.

Ravureista viime vuosina ovat menestyneet Laviori ja Lavjuu, joiden emä on valiojuoksijatamma Lavinia. Sen sukutaulussa Tomuri oli neljännen emän isänä, eli Tomu oli sukutaulun kuudennella rivillä.

Kaikkien aikojen parhaisiin suomenhevostammoihin kuulunut Tomu näkyy nykyisin hivenen myös suomenratsujen suvuissa. Tomu on suomenhevosten koulumestaruuksissa hyvin menestyneen ja siitokseenkin käytetyn ori Kulmalan Taikan viidennen emän isän emä.

Kulmalan Taika on menestynyt Helkky Ylösen kanssa hienosti suomenhevosten koulumestaruuksissa. Oriin suonissa virtaa tipsaus nelinkertaisen ravikuninkaan Tomun perimää. Kuva: Miia Lahtinen

Sen enempää Tomu, Suhina kuin Valomerkkikään eivät ole minkään nykyhevosen suoralla emälinjalla. Suhina kuitenkin löytyy lähes kaikkien juoksijasuomenhevosten sukutauluista, sillä se oli rodun suurimpiin periyttäjiin kuuluneen Suikun emänemä.

Esimerkiksi Suven Sametin sukutaulussa Suikku on isänisänä sekä emänemänisänä. Suhina siis on Suven Sametin sukutaulussa kerran neljännessä ja kerran viidennessä polvessa.

Suhinasta jäi vain kaksi elävää varsaa, vuosi Suhinan viimeisen kuningatartittelin jälkeen syntynyt Sumutar sekä Suikun emä Aritar.

Suhina oli astutettu jo kolmevuotiaana, mutta tuosta astutuksesta se teki kaksosvarsat, jotka eivät jääneet henkiin.

Suikun kautta Suhina näkyy tuhansien hevosten sukutauluissa, mutta myös Suhinan toisen tyttären Sumuttaren kautta suku jatkuu, joskin valtavasti harvinaisempana.

Vuonna 1990 kuninkuuskisaan osallistunut Poika-Uro on Sumuttaren tyttärenpoika eli Suhina oli sen kolmas emä. Poika-Urosta jäi viisi jälkeläistä ja se on emänisänä kahdesti kuningatarkisaan osallistuneelle Poljennolle.

Valomerkki oli 12-vuotias, kun se vuonna 1990 juoksi neljännen kuningatartittelinsä. Tuon ajan sääntöjen mukaan suomenhevostammojen kilpailuoikeus päättyi 12-vuotiskauden lopussa, jos ne eivät olleet varsoneet. Valomerkin osalta kilpailuoikeuden päättyminen siis esti viidennen kuningatartittelin tavoittelun.

Valomerkistä jäi kolme orivarsaa, joista Jalokiri jätti 21 varsaa. Niistä ylivoimaisesti menestynein on kahdesti kuningatarkisassa toiseksi sijoittunut Sävel-Taika.

Olavi Oja-Nisulan Sävel-Taika oli toinen kuningatarkisassa Rovaniemellä 2018 sekä Lahdessa 2019. Kuva Lahden avausmatkan voitosta. Sävel-Taika on ravikuningatar Valomerkin pojantytär. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Suven Sametin lisäksi kolme kuningatartitteliä on Sato-Sadulla, Helättimellä, Tellalla, Vekkuliinalla, I.P. Sukkulalla, V.H. Suvittarella, I.P. Vipotiinalla ja Saaga S:llä.

Kolminkertaisista kuningattarista todella lähellä neljättä voittoa ovat olleet Suven Sametti ja Saaga S. Suven Sametti hävisi kaksi vuotta sitten kuningatartittelin Lumi-Oosalle 0,1 sekunnin erolla. Koska Suven Sametti oli päätösmatkalla edellä, tasatilanteessa se olisi voittanut tittelin.

Saaga S taas voitti Porin vuoden 2014 kuningatarkisassa avausmatkan ja oli 3100 metrillä toinen. Mailin osamatkalla se kuitenkin laukkasi vähän ennen maalia ja hylättiin. Ravilla pysyessään Saaga S olisi ollut ravikuningatar jo Porissa.

Juttua muutettu 31.7. 2025 kello 10.13: Lisätty maininta siitä, että Tomu palasi kilparadoille ensimmäisen varsansa jälkeen.