Tiistaina 31 vuoden iässä kuollut italialainen huippuravuri Varenne oli monella tapaa poikkeusyksilö. Suomalaisen Jori Turjan valmentama ja Iina Rastaan hoitama ori voitti kaikki tärkeimmät eurooppalaiset suurkilpailut. Monet näistä useaan kertaan.
Kilpailusuorituksiakin isompi asia oli huippuoriin saavuttama kansansuosio. Kotimaassaan Italiassa Varenne oli superjulkkiksen asemassa kuolemaansa asti. Ainutlaatuinen teko kilpahevoselta, jonka ura päättyi yli kaksikymmentä vuotta aiemmin.
Yksikään nykyinen huippuhevonen ei tule yltämään samanlaiseen maineeseen.
Varenne kilpaili uransa aikana vain kerran Suomessa. Jori Turja sai omistajilta lupauksen yhdestä suomalaisesta kilpailusta. Valinta osui näin jälkikäteen ajatellen koko suomalaisen raviyhteisön onneksi St Michel -ajoon.
Varennen asemasta kertoo paljon se, että St Michel -viikonloppu oli tarkoitus ajaa 20.–21. heinäkuuta. Varennen kilpailukalenteriin sopi paremmin ajaa Mikkelissä viikkoa aiemmin.
Mikkeli ja Lappeenranta pääsivät keväällä nopeasti yhteisymmärrykseen ravipäivän vaihdosta. Suomalaisen raviurheilun etu meni yksittäisen raviradan edun edelle.
Mikkelin raviradan pitkäaikainen toimitusjohtaja Jaakko Laitinen totesi jälkikäteen, ettei St Michel -ravien markkinointi ollut koskaan ollut niin yksinkertaista. Jori Turja vahvisti Varennen tulon Mikkeliin huhtikuussa. Tämän jälkeen Mikkeli pääsi rummuttamaan suomalaistaustaisen liki voittamattoman huippuoriin tuloa Suomeen.
Varenne saapui Suomeen hyvissä ajoin. Tänä päivänä on liki mahdotonta käsittää median ja yleisön kiinnostusta tätä huippuhevosta kohtaan. Varennen viimeistelyhiittiä Riihimäen raveissa saapui seuraamaan tuhansia ihmisiä.
Kilpailun alusviikolla sekä Jori Turja että Iina Rastas olivat tiuhaan eri medioiden tentattavina. Nykyisin tällaisesta medianäkyvyydestä voi vain uneksia.
Minulla oli onni työskennellä juuri tuona kesänä Mikkelin raviradan toimistossa. Edes vuoden 2012 Kuninkuusravit eivät vedä vertoja vuoden 2002 St Michelin mediahuomiolle.
Varennen Suomen vierailu sujui loppuun saakka onnellisten tähtien alla. Heinäkuun 14. päivänä Mikkelin raviradalle oli kertynyt virallisen ilmoituksen mukaan reilut 26 000 ihmistä nauttimaan huippuraviurheilusta hienossa säässä. En ole koskaan nähnyt raveissa niin paljon ihmisiä.
Yleisö sai, mitä halusi. Giampaolo Minucci ja Varenne pysäyttivät kellot uusiin ME-lukemiin 09,3a. Kyseessä oli ensimmäinen 10-rajan alitus Euroopassa. Ennätyksen kovuutta kuvaa hyvin se, että se rikottiin vasta vuonna 2012.
Vaikka Varenne nosti itsensä legendojen joukkoon urheilusuorituksillaan, on hyvä muistaa Jori Turjan ja Iina Rastaan merkitys Varennen takana. Hevosen hyvinvoinnin lisäksi suomalaiskaksikko auttoi omalla erinomaisella panoksellaan rakentamaan huippuhevosen imagoa. Raviurheilun markkinointi kaipaa mediamyllytyksen kestäviä valmentajia ja hoitajia.
Ennätysjuoksusta on kulunut jo 24 vuotta, mutta pystyn edelleen eläytymään lähdön jokaiseen metriin ja siihen, kuinka yleisö eläytyi lähtöön. Muistan myös ulkoa Kimmo Jokiniemen elegantin selostuksen.
Nostalgiset muistelut on hyvä päättää jo edesmenneen Kimmon loppusuoran legendaarisiin sanoihin ”Come on Varenne, come on.”