Pienillä teoilla suuri vaikutus – miten luoda psykologisesti turvallinen yhteisö?
Hyvän ilmapiirin luominen ei vaadi ihmeitä, ratsastusyhteisössäkään.
Ratsastus- ja talliyhteisön yhteisen hyvinvoinnin luomiseen liittyy urheilupsykologin mukaan toisten onnistumisten ja ilojen huomaaminen ja niissä mukana eläminen. Kuvituskuva. Kuva: Kati Susi”On tiedostettava, että tunteet tarttuvat”, toteaa urheilupsykologi Anna Andersén.
Hänet on kutsuttu Suomen Ratsastajainliiton ja Horse&Rider -yrityksen yhteisseminaariin puhumaan psykologisesta turvallisuudesta harrastusyhteisössä. Esityksessään Andersén korostaa, että jokainen on itsenään työkalu hyvän ilmapiirin luomisessa. Yksilön psykologisia työkaluja ovat itsesäätely ja tietoisuustaidot, empatia, tilannetaju ja vuorovaikutustaidot.
Psykologi kertoo Googlen tekemästä tutkimuksesta, jossa työyhteisöille esitettiin muutamia kysymyksiä mittaamaan yhteisön toimivuutta ja ilmapiiriä.
”Jos teet virheen, käytetäänkö sitä usein sinua vastaan? Voivatko tiimin jäsenet tuoda esiin ongelmia ja haastavia asioita? Torjutaanko joku yhteisöstä erilaisuuden vuoksi? Onko tiimissä turvallista ottaa riskejä? Onko tiimin jäseniltä vaikea pyytää apua?
Onko luottamus siihen, että tässä tiimissä ei kukaan tahallaan käyttäytyisi niin, että turvallisuuteni heikentyisi”, listaa Andersén kyselytutkimuksen kysymyksiä.
Hänen mukaansa hyvät asiat yhteisöissä toteutuvat, jos niissä ymmärretään erilaisuutta ja erilaisia motivaatiotekijöitä ja osataan asettua toisen asemaan. Ihmisyyden ja inhimillisyyden salliminen ja oman näkökulman vaihtaminen vahvistavat yhteisön hyvinvointia.
”Ole saatavilla, opettele tuntemaan ihmiset yhteisössäsi, uskalla toimia ja pidä itsesi ajan tasalla itsestäsi”, ohjeistaa Andersén tamperelaisen hotellin luentosaliin kokoontuneita SRL-seurojen jäseniä.
”Oma hyvinvointi koostuu itsesäätelytaidosta ja -tuntemuksesta.” Anna Andersén
Hän muistuttaa, että hyvää ilmapiiriä edistävät jokaisen ihmisen pienet, ystävälliset ja kohteliaat teot.
”Ihan vaikka karsinan oven avaaminen hevostaan sisälle taluttavalle tallikaverille osoittaa ystävällisyyttä ja huomaavaisuutta.”
Turvallisen yhteisön kulmakivi ovat hänen mukaansa ihmiset, jotka huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan.
”Oma hyvinvointi koostuu itsesäätelytaidosta ja -tuntemuksesta. Tähän sisältyy positiivinen sisäinen puhe, tunnesäätely ja hyväntahtoisuus vahvuutena. Tärkeää on myös olla tietoinen siitä, mitä omassa mielessä tapahtuu.”
Erilaisuuden hyväksyminen voi olla yhteisöjen kompastuskivi. Andersén muistuttaa, että kaikilla lähtökohta hevosharrastukselle on rakkaus hevoseen.
”Pyydän hevosyhteisössä kaikilta, että emme käytä hevosta ja sen hyvinvointia kiusaamisen lyömäaseena.” Kaisa Kähö
Somemaailman konkari Kaktu Kuparinen kertoo tarinansa kuulijoille. Hän on kokenut niin vakavaa nettikiusaamista, että se on vuosien myötä aiheuttanut hänelle posttraumaattisen stressireaktion.
”Yli 15 vuotta minua on jatkuvasti kiusattu netissä, syy vain on vaihtunut moneen kertaan. Alkuun minua kiusattiin ratsastuksesta, hevosen rodusta ja kisaamisesta. Kuolaimettomiin vaihtamisesta sain arvostelua ja myöhemmin minua syyllistettiin hevosten sairastelusta ja lopetuksista”, Kuparinen kertoo.
Hän toteaa kohdanneensa kiusaajiltaan kaksinaamaisuutta: omaan someen voi tulla henkilöltä kannustava kommentti, mutta anonyymillä keskustelupalstalla sama henkilö voi arvostella häntä pöyristyttävin sanankääntein. IT-alan ammattilaisena päivätyötään tekevä Kuparinen on selvittänyt muutamien anonyymikiusaajiensa henkilöllisyyden ja tehnyt yhdestä rikosilmoituksen.
Ratsastajainliiton hallinto- ja kehityspäällikkö Kaisa Kähö esittää seminaarissa painavan toiveen.
”Pyydän hevosyhteisössä kaikilta, että emme käytä hevosta ja sen hyvinvointia kiusaamisen lyömäaseena.”
Seminaarista lisää SRL:n sivuilla
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
