

Fysioterapeutti Noora Ojanperän merkitystä huippuori Parvelan Retun menestykseen on mahdotonta määritellä, mutta aivan nuoresta saakka hän on oria hoitanut.
Ojanperä painottaa, että Retu on jo luontojaan erityislaatuinen hevonen, joka kantaa itsensä ja hallitsee kehonsa eri lailla kuin muut hevoset. Kun harjoituslenkillä juostaan alamäkeä kurviin, tunne on muilla suomenhevosille aina vähän ”Herran haltuun”, mutta Retu jarruttaa keholla, tasapainottaa itsensä takajaloilleen ja asettaa niskansa uuteen suuntaan kuin ratsuhevonen.
Myös oriin juoksuprofiili on erottuva. Erityisesti jännittyessään se vetää kaulan kaarelle ja itsensä koppakuoriaiseksi kuin ratsuhevoset joskus.
Rentoa ylälinjaa sille on haettu koko uran verryttelemällä ilman sekkiä ja ajamalla startissa pitkällä sekillä. Ojanperä paljastaa, että ennen viime vuoden kuninkuuskilpailun viimeistä matkaa kuski Hannu Torvinen mietti, että jotain ekstraa pitäisi keksiä. Voitto tuli lopulta kuitenkin psyykkisin keinoin: Ojanperä neuvoi Torvista luottamaan siihen, että Retu jättää muut, niin kuin se on tehnyt niin monta kertaa aiemminkin.

”Kun pojat ovat halunneet joskus sekkiä kiristää, olen sanonut, että eiköhän Retu tiedä paremmin kuin kukaan meistä, että millä tyylillä se on paras juosta”, Ojanperä hymyilee.
”Haluan, että sen niska on mahdollisimman vapaa. Se vaikuttaa koko kehoon, niin kuin ihmisten Alexander-tekniikassa”, hän selittää.
Tällä haetaan myös sitä, että Retu ravaisi mahdollisimman pitkään käyttäen pitkiä selkälihaksia vuorotellen, jolloin ne pysyvät hapekkaimpana. Vasta kun laitetaan viimeinen vaihde silmään, hevoset jäykistävät selkälihaksensa kuin yhdeksi lankuksi ja antavat mennä.
Yksilöitä hevoset toki ovat. Noora Ojanperä kertoo, että tallin toinen menestyshevonen Siirin Valtsu on aivan erilainen liikkuja kuin Retu. Se menee aina rajusti ja voimalla, eikä kanna itseään luonnostaan syvillä lihaksillaan. Tapa rasittaa niveliä, ja Valtsun liikkumista yritetäänkin nyt kehittää hitaalla ratsastustreenillä.