
”Tuloksista katselen ovatko tutut pärjänneet, mutta siinä se oikeastaan onkin”, Mikko Korpela kuvailee nykyistä raviharrastustaan.
Vastaus saa kysyjän suun loksahtamaan auki, sillä vielä muutama vuosi sitten olisi ollut mahdotonta kuvitella Korpelan jättävän raviurheilun lähes kokonaan. Tamperelainen opittiin tuntemaan suorastaan poikkeuksellisen intohimoisena raviurheilun ystävänä, joka toimi lajin monella osa-alueella.
Korpela, nyt 43, on työskennellyt parinkin raviradan väliaikaisena toimitusjohtajana ja Suomen Ravivalmentajat ry:n toiminnanjohtajana. Lisäksi hän oli pitkään aktiivinen ravituomari, amatöörivalmentaja ja -ohjastaja, hevosenomistaja ja hevoskasvattaja. Kaiken muun lisäksi Korpela on kirjoittanut pari hevosalaa koskevaa historiikkia.
Viime viikolla julkistettiin ravikeskusjärjestö Suomen Hippoksen uusi raviurheilujohtaja. Vielä pari vuotta sitten Mikko Korpela olisi varmasti ollut kärkiehdokkaita, mutta nyt hänen elämässään puhaltavat erilaiset tuulet.
”Sunnuntaina sain opintojen viimeisen harjoittelun valmiiksi ja maanantaiaamuna lähti sairaanhoitajan tutkintotodistushakemus eteenpäin”, Mikko Korpela kertoo.
Korpela aloitti opintonsa syksyllä 2019, jolloin hän vielä työskenteli raviradan palveluksessa.
”Silloin keväällä täytin 40 vuotta, ja rupesin fundeeraamaan, että jos jotakin uutta meinaa vielä tehdä, olisi korkea aika ryhtyä toimiin. Ravihommia oli kuitenkin tullut tehtyä jo ihan jonkin verran”, Mikko Korpela kertaa.
”Olen ollut ratkaisuun tosi tyytyväinen. Olen nyt löytänyt oman alani.”
Aikaisemmin Korpela on opiskellut yliopistossa historiaa, eikä hoitoalalle siirtyminen tunnu ulkopuolisesta kaikkein luonnollisimmalta ratkaisulta. Äkkipäätöksenä opiskelupaikan hakeminen ei Korpelan mukaan syntynyt.
”Olin miettinyt hoitoalaa jo aikaisemmin. Äitini on nykyään eläkkeellä sairaanhoitajan työstä, ja hänen kanssaan pallottelin asiaa jonkin verran.”
Opiskeluaika on osoittanut opiskelemaan lähtemisen olleen oikea ratkaisu.
”Olen ollut ratkaisuun tosi tyytyväinen. Olen nyt löytänyt oman alani”, Mikko Korpela painottaa.
Viimeiset harjoittelunsa Korpela on tehnyt kiirevastaanotolla. Hän kertoo viihtyneensä päivystystyössä hyvin, mutta ei ole vetänyt suurempia suuntaviivoja tulevien työkuvioiden suhteen.
”Tällä alalla mahdollisuudet ovat laajat ja moni osa-alue kiinnostaa. Mennään tilanteen mukaan, eikä suljeta asioita liikaa pois.”
”Olihan ravihomma kuluttavaa, kun elämä pyöri melkein kokonaan lajin ja siihen liittyvien asioiden parissa.”
Mikko Korpelan kohdalla käännös vanhasta on dramaattinen, sillä ennen sairaanhoitajaksi opiskelemistaan hän oli sekä töiden että vapaa-ajan suhteen hyvin tiiviisti kiinni raviurheilussa.
"Lajista kyllä tykkään edelleen, mutta ravien kanssa tuli oltua niin tiiviisti tekemisissä, että nyt on ollut mukava seurata touhua ihan sivustakin”, Korpela kuvailee.
”Varmaan iän myötä rupesi miettimään, mitä elämältä haluaa, ja olihan ravihomma kuluttavaa, kun elämä pyöri melkein kokonaan lajin ja siihen liittyvien asioiden parissa. Tuli halu katsella muutakin ja ehkä tehdä sellaista työtä, jossa on helpompi erottaa työ ja vapaa-aika."
Moni on ollut Korpelan radikaalista ratkaisusta yllättynyt.
"En itsekään olisi vielä muutama vuosi sitten arvannut tällaista villeimmissä unelmissanikaan. Ajattelin, että teen työurani raviurheilun saralla, mutta elämässä pitää näköjään tehdä välillä myös äkkiliikkeitä.”
”Ei kuitenkaan ikinä tiedä mihin elämä kuljettaa, ja ainakin nyt tämä suunta tuntuu hyvältä ja oikealta. Ei voi poissulkea, että jollakin lailla palaisi hevosurheilun pariin tiiviimminkin, mutta ainakin nyt fiilis on sellainen, että haluan tehdä näitä hommia."

Vaikka raviurheilu on jäänyt jokseenkin totaalisesti taka-alalle, Korpela korostaa, ettei ole kääntänyt sille selkäänsä.
”Korona-aika teki raveista luopumiselle tavallaan pehmeän laskun. Oma hevonen minulla oli viime kevääseen asti, ja sen kautta oli jonkinlainen kosketus asiaan, vaikka se olikin vanha hevonen, enkä ollut sen kanssa päivittäin tekemisissä. Kun se jouduttiin keväällä lopettamaan, sekin puoli on nyt sitten jäänyt.”
Raveilta jääneen ajan Korpela on käyttänyt opiskeluun, työntekoon ja liikunnan harrastamiseen. Takaraivossa on myös projekti, johon historian kandidaatti suunnittelee vielä jonakin päivänä tarttuvansa.
"Gradun valmiiksi veisteleminen on yksi tulevaisuuden ikuisuusprojekti", Mikko Korpela kertoo.
"Se on aina siirtynyt, kun aika on ollut kortilla, mutta kun nyt on hyvä flyytti opinnoissa päällä, voisi graduhommaakin varmaan hoputtaa. Toivottavasti se on valmis ennen eläkeikää."