
Siksi hevosen hoitaja on avainroolissa, ja hän tietää parhaiten, miten mitäkin hevosyksilöä kannattaa pakkasilla hoitaa. Pakkasen suhteen laiha lämminverivarsa on aivan eri tilanteessa kuin tuhti shetlanninponi.
Hevosen palelemista voidaan estää karkearehun määrän lisäämisellä sekä hyvillä loimilla, joissa Minna-Liisa Heiskanen suosittelee kaulakappaleita. Jos hevonen jo tärisee, sillä on jo selvästi kylmä ja se pitää saada lämpenemään.
Heiskanen toivoo, että pihatoissa sisällä lämpö olisi plussan puolella, ja hevosilla olisi paksu, kuiva olkipatja. Erityisen tarkkana pitää olla viimekesäisten, vierotettujen varsojen kanssa. Jos hevoset asuvat pihatossa, eikä niitä pysty loimittamaan esimerkiksi loimien repimisen takia, tulisi pihaton ovet saada suljettua ainakin yön ajaksi ja lämpö pysymään sisällä.
Pakkaskausilla pitää huolehtia myös hevosen liikkumisesta ja juomisesta, että se ei sairastuisi ähkyyn.
"Parasta olisi, jos hevosta liikutettaisiin kevyesti pakkasista huolimatta. Itse suosisin lyhennettyä tarhaulkoilua ja että sen lisäksi tekisi kevyen liikutuksen. Jo 15 minuutin kevyt liikunta tuo elimistöön aivan erilaisen olon", Heiskanen neuvoo.

Jos hevonen vain nököttää ulkona pakkasessa paikoillaan, se ei saa sen enempää liikuntaa kuin sisällä seisoessaan. Toisaalta kun hevosille tulee kylmä, ne alkavat nahistella ja joskus loukkaavatkin itseään. Tässäkin Heiskanen painottaa hevosen tuntemista. Osa hevosista kestää paremmin sisällä olemista, osa pitää saada ulos pidemmäksi aikaa.
Heiskanen jäi vuonna 2022 eläkkeelle Hevostietokeskuksesta, jossa on tutkittu paljon hevosten kylmänkestävyyttä. Hän kertoo, että tutkitusti terve, hyvässä kunnossa oleva hevonen pystyy pitämään itsensä lämpimänä keskimäärin 5‒10 pakkasasteeseen saakka. Hän toteaa, että pääsääntöisesti kovilla pakkasilla hevonen kannattaa loimittaa, jos se on ulkona pidempään.
Yleensä hevosille pahoja ovat tuuliset ja märät kelit, mutta myös nykyhetken huippupakkaset. Niillä on vaikutuksensa myös hevosen hengitysteihin.
Karvapeitteen lisäksi lämmönsäilytykseen vaikuttaa lihavuuskunto. Rasvakerros lämmittää hevosta noin kolme kertaa enemmän kuin karvapeite. Pyöreärunkoiset hevoset pysyvät paremmin lämpiminä kuin hoikat varsat. Tutkitusti hevoselta haihtuu lämpöä eniten päästä, kaulasta ja jalkojen välistä, joten kaulakappaleita kannattaa suosia.
Karvapeitteen klippaaminen lisää loimittamisen tarvetta suuresti.

Hevonen lämmittää itse itseään lisäämällä karkearehun syömistä. Heiskanen kertoo, että kun pakkasta on yli 15 astetta, eikä pakkasen merkitystä poisteta muuten, heinän määrää pitäisi aikuisella hevoselle lisätä vähintään pari kiloa normaaliin verrattuna. 24 pakkasasteessa energiaa kuluu jo ainakin kolmen heinäkilon verran. Jos varsat eivät syö tarpeeksi heinää kylmällä, niille voidaan lisätä väkirehumäärää.
Oljenkin syöminen saa aikaan lämpöä, mutta sen lisääminen ruokintaan pakkasjaksolla voi olla riski ähkyn suhteen, Heiskanen huomauttaa
Ähkyn ehkäisemiseen kannattaa kiinnittää pakkasjaksoilla muutenkin erityistä huomiota. Heiskanen neuvoo, että lisäjuottamisen lisäksi voi olla hyvä antaa pellavalimaa ja myös tarkkailla sitä, että sonta ei käy kuivakkaaksi.
Paleltumia hevosilla ei juuri näe, mutta eivät ne mahdottomuuskaan ole, hän sanoo.
"Sota-aikana niitä oli, talvisodan aikaanhan oli tällainen keli. Erityisesti korvat ja muut ääreispaikat paleltuivat", Heiskanen kertoo.