

Helsingin Jäähallin jää on peitetty eristyslevyillä ja päälle on ajettu 1000 tonnia kuituhiekkaa toistaiseksi viimeistä kertaa Helsinki Horse Show’ta varten. Seuraavan kerran Suomen suurin ratsastustapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa helmikuussa 2026.
Jäähallin vaikeus on ollut alusta asti maailmancup-osakilpailujen pienin esteareena. Se on tarkoittanut tiukkoja käännöksiä ratsukoille ja haastanut ratamestarin. Helsinki Horse Show’n esteradat suunnittelee tänä vuonna jo 10. kerran brasilialainen Guilherme Jorge.
”Radan koko on ollut haaste. Joitakin vuosia sitten tilanne hieman helpottui, kun estekalusto uusittiin ja esimerkiksi esteiden johtimista tuli pienempiä ja kevyempiä”, Jorge sanoo.
Ratamestari aloittaa Helsingin ratojen suunnittelun kolme kuukautta aiemmin.
”Radan pitää olla tarpeeksi vaikea, mutta kuitenkin sujuva ja hevosille reilu.”
Helsingissä hänellä on ollut useamman vuoden apunaan suomalainen ratamestari Johanna Mikkola. Mikkola toimi Pariisin olympialaisten ratamestarin tiimissä Jorgen suosituksesta. Mikkola vastaa Helsinki Horse Show’ssa kansallisten esteratojen suunnittelusta.
”On helppoa työskennellä Helsingissä, kun voin luottaa Johannaan ja tiimiin”, Jorge kiittää.
Guilherme Jorge kävi keskiviikkoaamuna katsomassa seuraavaa Horse Show- tapahtumapaikkaa Messukeskusta.
”Paikka näyttää hyvältä ja modernilta. Uskon, että se on tapahtumalle hyvä askel eteenpäin. Ratoja on helpompi suunnitella, kun tilaa on Jäähallia enemmän. Uskon, että ratsukoita on helppo saada houkuteltua jatkossakin Helsinkiin.”

Radan rakentamisesta, kuten lähes kaikista muistakin toiminnoista, vastaavat vapaaehtoiset. Areena-ryhmä rakentaa ja purkaa esteradat. Ryhmän jäsenet ovat myös radalla suoritusten aikana nostamassa pudonneita puomeja. Jari Malkasaari on ollut ryhmässä vapaaehtoisena vuodesta 1999 lähtien. Hän kilpaili itse esteratsastuksessa 1990-luvulla, mutta kilpailu-ura loppui dramaattisesti.
”Kilpailin kolmella hevosella. Kaikki niistä kuolivat vuoden sisällä. Olisi ollut niin iso työ rakentaa kaikki alusta uusiksi, joten kilpaileminen jäi. Ratsastin jonkin aikaa omaksi ilokseni, mutta sekin jäi”, Malkasaari kertoo.
Tällä hetkellä ainoa kosketus hevosiin on työskentely Helsinki Horse Show’n vapaaehtoisena. Malkasaari ottaa sitä varten töistä vapaata.
”Täällä on paljon tuttuja, joita näkee kerran vuodessa. On ollut hienoa työskennellä eri ratamestareiden kanssa. Siinä on oppinut paljon.”
Kun ruuhkavuodet alkavat vihdoin helpottaa, Malkasaari suunnittelee paluuta satulaan.
”Minulla on hirveä ikävä ratsastamaan.”
“Meitä yhdistää rakkaus lajiin ja hevosiin.” Virpi Nordblad
Tänä vuonna Horse Show’ssa on vapaaehtoisia noin 460, joista muodostetaan 34 ryhmää. Kilpailuareenan rakentamisen lisäksi vapaaehtoiset esimerkiksi kuljettavat ja ruokkivat kilpailijoita, palvelevat toimittajia ja vip-asiakkaita sekä hoitavat tekniikkaa ja musiikkia.
”Jokainen ryhmä muodostaa yhden tärkeän palan palapeliin, mistä syntyy tapahtuman iso kuva”, sanoo vapaaehtoisista vastaava Virpi Nordblad.
Monet toimijat ovat harmitelleet viime vuosina vapaaehtoistoiminnan kuihtumista, mutta Horse Show’ssa se ei ole toistaiseksi ollut ongelma. Vain noin sata vapaaehtoista on vuosittain uusia. Usein poisjäännin syy on lastensaaminen, ulkomaille muutto tai muu muutos elämäntilanteessa.
”Meitä yhdistää rakkaus lajiin ja hevosiin. Porukka on valtavan sitoutunutta. Meillä ei ole käytännössä no show’ta eli kun vapaaehtoiset ovat ilmoittautuneet tulevansa, he myös tulevat paikalle”, Nordblad kertoo.