

Viime viikolla julkaistuissa Suomen astutusluvuissa oli melko odotettu laskusuuntaus. Lämminveriravuritammoja astutettiin kuluvalla kaudella 1 256, kun vuonna 2022 lukema oli 1 394, joten vähennys oli noin 10 prosenttia. Suomenhevostammoja astutettiin yhteensä 1 477. Vuonna 2022 niitä astutettiin 1 756), eli vähennys oli noin 16 prosentin luokkaa.
Ravihevosten astutuslukujen suunta on muissakin Pohjoismaissa samansuuntainen kuin Suomessa. Ruotsissa astutettiin kuluvalla siitoskaudella 4 050 lämminveritammaa. Viime vuonna lukema oli 4 356 tammaa. Prosenteissa laskua tuli noin seitsemän. Toissa kaudella tammoja astutettiin länsinaapurissa vielä 4 545.
Norjassa lämminveritammoja astutettiin vain 420, kun vuoden 2022 määrä oli 492, ja vuotta aiemmin vielä 571 tammaa. Prosenteissa laskua viime vuodesta Norjassa lämminveritammojen osalta tuli noin 15. Ensi keväälle norjalaisia lämminverivarsoja syntyy alle 300 näillä astutusluvuilla.
Tanskassa kuluvalla kaudella astutettujen tammojen määrä oli alustavien laskelmien mukaan 583. Vuonna 2022 tammoja astutettiin 651. Toissa kaudella lukema oli vielä 693 tammaa. Prosenteissa lasku Tanskassa viime vuodesta tälle kaudelle oli reilu 10 prosenttia.

Pohjoismaiden ainoa myönteinen kehitys ravihevosten astutuslukujen suhteen oli Ruotsin kylmäveritammojen astutusten lisääntyminen yhdeksällä tammalla edellisvuodesta. Kylmäveritammoja astutettiin Ruotsissa tänä vuonna 573 ja vuotta aiemmin 564. Toissa kaudella kylmäveritammoja astutettiin 681 kappaletta, joten tämän kauden lukema jää paljon toissa vuoden luvuista. Vielä vuosituhannen alussa Ruotsissa astutettiin vuosittain noin 900 kylmäveritammaa.
Norjassa kylmäverijalostus otti jälleen todella paljon takapakkia. Tänä vuonna kylmäveritammoja astutettiin 530 ja edellisenä vuonna 636. Prosenteissa laskua oli lähes 17. Toissa kaudella Norjassa astutettuja kylmäveritammoja löytyi 647. Norjassa kylmäverivarsojen määrä uhkaa jäädä alle 300 varsan tulevana keväänä.
Norjalaisen hevosjalostuksen kriisiin antaa perspektiiviä, että vielä vuosituhannen vaihteessa Norjassa astutettiin yli 1 800 kylmäveritammaa. Laskua on tullut vuosituhannen vaihteesta yli 70 prosenttia.

Suomen Hippoksen kasvatuksesta ja omistamisesta vastaava johtaja Kimmo Lampinen on hyvin tietoinen muiden Pohjoismaiden ikävistä astutusluvuista.
”Norjalaiset ovat todella huolissaan tilanteestaan. Meillä oli viime viikolla Euroopan raviurheilun keskusjärjestön UET:n Breederskomitean kokous kasvatustilanteesta. Samassa yhteydessä pidimme myös Pohjoismaiden oman kokouksen kasvatustoiminnan haasteista”, aloittaa Kimmo Lampinen.
Lampinen korostaa kaikkien Pohjoismaiden pyrkivän kääntämään kehityskäyrän suuntaa. Helppoa se ei kuitenkaan ole, ja yhtä viisasten kiveä ei ole olemassa. Ruotsin varsahuutokauppojen alhainen hintataso huolestuttaa Lampista.
”Kylmäveri-ikäluokkien pienentymisen luulisi lisäävän kiinnostusta avata lähtöjä suomenhevosille naapurimaissa.”
”Kyllähän noilla myyntihinnoilla voi olla vaikea motivoida itseään kasvattajana astuttamaan ensi keväänä tammansa. Raviurheilu tarvitsisi kaikissa Pohjoismaissa varmasti lisärahoitusta. Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa sen järjestäminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista.”
Pohjoismaiset keskusjärjestöt kokoontuvat ensi viikolla uudestaan Teams-kokoukseen keinojen löytämiseksi.
”Helppoahan keinoja ei tosiaan ole löytää. Suomenhevosten kilpailumahdollisuuksien parantaminen on yksi Hippoksen asialistalla oleva asia. Kylmäveri-ikäluokkien pienentymisen luulisi lisäävän kiinnostusta avata lähtöjä suomenhevosille naapurimaissa. Ilman osallistujia on vaikea saada lähtöjä kasaan.”