Video: SM-kynnöissä punnittiin hevosen ja ihmisten yhteistyötä

Rauhallisuus on työhevosen tärkein ominaisuus.

Eurajoella SM-kyntöjen mitalistit Hotleri ja Vinpotar seisoivat kesken suorituksen päisteessä rauhallisina ohjat auran kahvoissa. Oriin ja tamman turvat olivat alle hevosenmitan päässä toisistaan.

Vain silmien ja häntien liike kertoi, että hevoset ”juttelivat” hienovaraisesti keskenään. Nyt oltiin kuitenkin töissä, eikä siihen kuulunut energian tuhlaaminen seurusteluun.

Hevosten ohjastajat seisoivat kauempana tarkastellen toisten kilpailijoiden ja tuomarien toimintaa.

”Olen opettanut molemmat nuoresta sillä mielellä, että niistä tulee työhevosia”, kertoo Matti Makkonen.

Hän osallistui kisaan kahdella tammalla: Luomuksen Lahja otti yksiköiden hopeaa, Vinpotar eli Ulla pronssia.

”Seisominen ja käynti pitää opettaa. Alussa varsa ei pysyisi paikallaan yhtään, mutta kun toistoja tehdään paljon, se tottuu pikkuhiljaa.”

Matti Makkosen tammoista Luomuksen Lahja oli tällä kertaa parempi. Rauhallisuus ja vetositkeys ovat kynnössä tärkeimmät ominaisuudet. Kuva: Carolina Husu

Makkonen pitää eläkkeellä kotitilaansa Hankasalmen asemankylässä. Tammoilla on tehty peltotöiden eri vaiheita, vaikka toki suurin osa peltoalasta hoituu edelleen traktorilla.

Talvella hevosilla ajetaan lisäksi rankoja polttopuiksi.

”Kotitarvekasvimaa on hoidettu kokonaan hevosilla monta vuotta. Se on pehmeämpi. Maa ei tiivisty samalla tavoin kuin traktorilla.”

Tilalla oli työhevosia, mutta ne lähtivät, kun Makkonen oli teini. ”Meni yli kolme vuosikymmentä. Sitten Riitta hankki islanninhevosen”, Matti nyökkää vaimoonsa päin.

Suomenhevoset olivat kuitenkin miehen juttu. ”Kävin alussa työhevoskurssin ja Eino Leikas sekä muutama tuttu kotiseudulta antoivat tärkeitä vinkkejä.”

Mikkelin Haukivuoressa asuva Leikas on työhevos- ja kyntökisojen konkareita. Nytkin hän ohjasti Lahjaa, kun Makkonen hoiti itse Ullan ohjastuksen.

Tammoilla on kilpailtu SM-kynnöissä myös parina, joissa tuli viime vuonna mestaruus. Lisäksi kummallakin on kilpailtu säännöllisesti valtakunnallisessa työmestaruudessa.

Lajeissa pärjätäkseen hevoselta kysytään eri ominaisuuksia. Työmestaruudessa mitataan vetokyvyn lisäksi käynti ja ravi kilometrin matkalla.

”Siinä tarvitaan myös nopeutta, mikä ei vastaa tähän kyntöön yhtään. Toki hyvä vetäjä jaksaa myös vetää auraa”, Makkonen vertaa.

Luomuksen Lahjalla onkin kilpailtu radalla, jotta sille on saatu lisää nopeutta. Se juoksi ennätyksekseen 33,9 vain vajaa viikkoa ennen kyntöjä. Radalle tullessaan Lahja oli harvinaisuus: ensimmäinen startti juostiin viime vuonna, kun tamma oli 12-vuotias.

Hotleri vei Suomen mestaruuden Mikko Uusimäen ja Jarmo Korkeaniemen kanssa. Kuva: Carolina Husu

Mestaruuden vei Hotleri. Ravuriksi Jarmo Korkeaniemi sen osti 4-vuotiaana.

”Kotona se menee hyvin, mutta radalla ei toimi. Se on kuitenkin luonteeltaan mieluinen kaveri, joten opeteltiin sitten työhommia”, omistaja kuvaa.

Kyntökisa oli 7-vuotiaalle orille toinen.

”Viime vuonna se meni liian lujaa. Treenasimme talvella metsähommissa ja nyt kesällä ajelin putkireellä pellolla, että se oppi kävelemään tarpeeksi hitaasti.”

Hopea kirkastui kullaksi. Alku oli kaikkea muuta kuin lupaava: Hotleri hämmästyi päisteessä ollutta merkkikeppiä. Avausvakoon tuli pieni mutka. Se korvautui kuitenkin hienolla tulosrivillä kaikissa muissa osatekijöissä.

Tasapainoinen voimantuotto on rauhallisuuden ohella edellytys hyvälle kyntäjälle. ”Metsä on hyvä paikka opettaa. Kun alusta on vähän epätasainen, hevonen oppii käyttämään kaikkia jalkojaan”, Korkeaniemi kertoo.

Miehen mieli on myös kokeilla työmestaruuksia. Sitä ennen pitäisi kuitenkin saada Hotleri malttamaan mielensä raviradalla, jolla vuosittainen kisa ratkotaan.