Henri Ruosteen mahdoton tehtävä? Campari-ratsu palasi sairauseläkkeeltä tavoittelemaan olympiapaikkaa

Kouluratsastaja Henri Ruosteen kilparatsu, hannover-ruuna Campari, kilpaili ennen tätä kesää viimeksi toukokuussa 2015. Vuonna 2020 se jäi laitumelle sairauseläkkeelle, kun sitä oli turhaan kuntoutettu kaksi vuotta.

Jo vuosia Keski-Euroopassa vaikuttanut Henri Ruoste omistaa Camparin tanskalaisen Per Skærbækin kanssa. Skærbæk osti Camparin jo varsana, ja vaikka se oli estesukuinen, sen kanssa tähdättiin alusta saakka kouluradoille.

Tanskalainen ratsasti hevosella yhdet kansainväliset kilpailut toukokuussa 2015 keskinkertaisin tuloksin. Silloin ei arvattu, että seuraavaa starttia saataisiin odottaa kahdeksan vuotta.

Hevonen muutti Ruosteen talliin Saksaan. Se oli luonteeltaan erittäin kuuma, eli juuri sellainen, millaisen hevosen Ruoste haluaa.

”Se oli energinen ja räjähtävä. Kun jalan laittoi lähelle kylkeä, se vinkui ja pukitti”, Ruoste kertoo.

Ruoste käyttää aina hevosiinsa paljon aikaa, ennen kuin tuo ne radoille. Campari vei luonteensa takia aikaa tavallistakin enemmän. Kun se teki kaikki GP-ohjelman asiat jo hyvin, yhtenä aamuna se tuli ulos karsinasta kävellen huonosti.

Hevosta tutkittiin tarkasti, ja vamma paikallistui takapolveen. Yksi maailman parhaista urheiluhevoslääkäreistä leikkasi Camparin, minkä jälkeen sitä kuntoutettiin noin vuosi.

Jalka ei kuitenkaan tullut kuntoon, joten sama lääkäri leikkasi sen uudelleen eri tekniikalla, ja taas kuntoutettiin vuosi.

Pettymys oli suuri, kun hevonen yhä liikkui epäpuhtaasti.

Henri Ruoste tunnetaan erittäin taitavana, eleettömänä ja kylmähermoisena ratsastajana. Kuva: Sonja Holma/SRL

Kolmas leikkaus olisi ollut mahdollinen, mutta Ruoste ja Skærbæk päättivät, että siihen ei lähdetä. Hevosta oli jo seisotettu jo tarpeeksi, joten Camparin urheilu-ura olisi ohi.

Se päästettiin eläkehevosten laumaan. Se oli saksalaiseen tapaan laitumella kaksi vuotta yöt ja päivät, kesät ja talvet.

Oli onnekas sattuma, että viime syksynä yleensä äärimmäisen työllistetyllä Ruosteella oli aikaa, kun hänen ykköshevosensa Kontestro sairasti ja pari muuta hevosta oli myyty.

Ruoste ajatteli, että eihän tässä ole mitään hävittävääkään ja päätti kokeilla Camparia.

”En ajatellut siinä mitään. Ei siinä ollut mitään motiivia, minulla vain oli vähän ylimääräistä aikaa”, hän kuittaa.

Ruoste ratsasti Camparilla ensin kevyesti kolmesti viikossa, nykyään hän menee neljästi tai viidesti. Hän piti jäät hatussa, eikä antanut itsensä toivoa liikaa, vaikka hevonen osasi ja muisti kaiken.

Ei hän anna itsensä toivoa vieläkään. Uudelleen loukkaantumisen riski on suuri.

”Campari on ollut minulle tärkeä hevonen. Vaikeinta sen kanssa on ollut istua sen kyydissä, tuntea kaikki se kapasiteetti ja muistaa, kuinka pettynyt olin, kun se loukkaantui. On parempi olla ajattelematta. Nyt kaikki on vain extraa, mitä se antaa”, Ruoste sanoo.

Rossetin kanssa Ruoste ratsasti EM-finaaliin vuonna 2019, sittemmin ruuna on myyty eteläkorealaisella ratsastajalle.  Kuva: Sanne Katainen

Suomen olympiahaaveen takia Ruoste lähti tänä kesänä Camparilla kilpailuihin aiemmin, kuin olisi muuten lähtenyt. Takana on nyt kaksi rataa, joissa hevonen on ollut hieno, mutta epävarma.

Tuomarit kyllä tykkäävät, vaikka Ruoste ratsastaa melkein vain ohjaillen. Jos hän pyytäisi hevosta näyttävämmäksi, hän saisi enemmän pisteitä, mutta siihen Campari ei ole vielä valmis.

Ruunassa on paljon nopeaa voimaa, mutta ei sitä kantovoimaa, mitä kouluratsastussuorituksessa tarvitaan. Voiman lisäksi puuttuu rutiini.

EM:issä tulee olemaan tuhansia katsojia. Mitä niistä sanoo hevonen, jolla on takana vain muutamia GP-ratoja? Kun kilpakaverit olivat viime vuonna MM:issä, Campari vielä tallusteli laitumella valikoimassa kasveja.

Tällä hetkellä pahin vihollinen on aika. Ruoste veikkaa, että vuoden päästä Campari voi mennä jo hyvin, mutta se on myöhäistä olympiapaikkaa ajatellen. On kiirehdittävä hitaasti.

”Katsellaan, kuunnellaan ja reagoidaan”, Ruoste sanoo.

”Ja eihän sitä koskaan voi tietää, mitä lopulta tapahtuu. Ehkä joku vetää sadeasua ylleen, juuri kun olen radalla”, Ruoste naurahtaa ja viittaa Tokion olympialaisiin, joissa haaveet huippusijoituksesta valuivat hiekkaan Kontestron säikähdettyä kameraa suojaavaa toimihenkilöä.