Aulangon ratsastuskoulun Salla Varenti on ratsastuskouluoppilaiden SM-kisojen puuhahenkilöitä. Kuva: Kari Salonen
”Tuntsarit” kokoaa satoja ratsastajia Ypäjälle
Ypäjän Hevosopistolla kilpaillaan viikonloppuna ratsastuskouluoppilaiden valtakunnalliset mestaruudet, tuttavallisesti sanottuna tuntsarit.Tilaajalle
Poniratsastaja Lotta Salo osallistui kouluun Abraxalla, mutta hän starttaa myös esteillä. Peikin Ratsastuskoululta osallistuu mestaruuksiin 12 hevosta kouluun ja 21 esteille. Kuva: Maija AnderssonKilpailun osanottajamäärä on pysynyt jo pitkään korkeana. Kenttäkilpailu tuli mukaan lajivalikoimaan vasta muutama vuosi sitten, ja osallistujia on löytynyt hyvin siihenkin.
Kentässä kaikki ikäluokat kilpailevat yhdessä samassa 60 sentin luokassa helpon C:n kouluohjelmalla. Osallistujia on tänä vuonna 50.
Suosituin laji on esteratsastus. Poniratsastajien mestaruudesta 75 sentin tasolla kilpailee 83 ratsukkoa. Junioreiden mestaruudesta kilpailee 98 ratsukkoa, alle 25-vuotiaiden mestaruudesta 42 ratsukkoa ja senioriratsastajien mestaruudesta 41 ratsukkoa, kaikki 85 sentin tasolla. Yli 46-vuotiaiden aikuisratsastajien mestaruus mitellään 70 sentin tasolla ja osallistujia on 22. Kaikki voittajat seulotaan taitoarvostelulla.
Kouluratsastuksessa kaikki kilpailevat karsinnan ohjelmassa KN-special, ja siitä jatketaan ikäluokan mukaan joko A-merkin tai aikuisratsastajamerkin kouluohjelmaan. Osallistujia on poneissa ja junioreissa molemmissa 59, U25-luokassa 35, senioreissa 85 ja aikuisratsastajissa 47. Pararatsastajia on Ypäjällä kilpailemassa omissa luokissaan kuusi.
Ratsastuksenopettaja Salla Varenti luotsaa kilpailuita.
”Ypäjällä tullaan näkemään mielenkiintoista tekemistä. Kun normaalisti kilpailuissa hevosen suoritus merkitsee paljon, näissä kilpailuissa pääpaino on ratsastajalla, ja sillä, kuinka vaatimattomasta puurtajasta saa näytettyä parhaan puolen. Luvassa on suuria tunteita ja hirvittävä määrä kannustusjoukkoja. Toisin kuin ratsastuskilpailuissa usein, yleisöä meillä on”, hän sanoo.
Varenti itse odottaa viikonlopulta ennen muuta kollegojen näkemistä. Hän pelkää, että taantuma tulee hevospuolelle taas viiveellä, ja se voi tarkoittaa monille yrityksille haasteellista syksyä. Hänen näkemyksensä mukaan ratsastuskouluilla menee pääkaupunkiseudulla mukavasti, mutta maaseudulla ratsastajamäärät ovat vähentyneet.
Varenti on ollut itse aikanaan ratsastuskoululainen ja noussut sieltä esteissä SM-tasolle saakka. Nyt olympiavuonna hän haluaa nostaa esiin, että Pariisissa Suomen joukkueessa nähdään ainakin kaksi ratsastuskoulupohjaista ratsastajaa: kenttäratsastaja Veera Manninen ja kouluratsastaja Emma Kanerva.
”Ratsastuskoulu mahdollistaa kiinnostuksen syttymisen – ja sen, että menettää järkensä.”
”Eihän se nyt niin mene, että olympialaisiin mentäisiin ratsastuskouluponeilla, mutta ratsastuskoulu mahdollistaa kiinnostuksen syttymisen – ja sen, että menettää järkensä”, Varenti sanoo.
Järjen menettämisellä hän kertoo tarkoittavansa ratsastukselle ja hevosille omistautumista. Se on asia, joka yhdistää ratsastuskoulumestaruuksia ja olympialaisten ratsastusta.
”Hevoshomman ydin on se, että me kaikki nautitaan hevosten kanssa tekemisestä. Onnistuminen ei ole rusetti, vaan se fiilis yhteistyöstä hevosen kanssa”, Varenti sanoo.
Ypäjällä hän odottaa näkevänsä jaettua onnellisuuden tunnetta.
”Siellä koko porukka jakaa yhdessä ilon hevosen kanssa yhdessä tekemisestä”, hän tietää.
- Osaston luetuimmat
