Rahoitusmuutos iskemässä hevoskouluista Harjuun ja Hevosopistoon
Ammattikoulujen rahoitusmuutoksen takia hevoskoulujen rahoituksesta on leikkautumassa kolmen vuoden aikana Hevosopistolla 24,5 ja Harjussa 17,22 prosenttia ellei opinnoissa suoriutumista onnistuta muuttamaan.Tilaajalle
”Koulutuksenjärjestäjän kannuste pitkiin opintojen kestoihin on nyt pienempi ja kannuste panostaa laadukkaaseen opetukseen ja ohjaukseen suurempi”, Hevosopiston toimitusjohtaja Heli Kivimäki-Manner summaa. Kuva: Kari SalonenMuilla hevosalan kouluille rahoituksen vähennys on nykyiseen verrattuna 2–3 prosenttia. Kerrotut prosentit ovat oppilaitos-, eivät toimialakohtaisia.
Rahoitusta leikataan vähitellen. Ensimmäisenä vuonna pudotus on korkeintaan 5 prosenttia ja seuraavana vuonna 7 prosenttia. Luku muuttuu, jos koulu saa muutettua opiskelijoiden suoritumista opinnoista uutta systeemiä palvelevaksi.
Ammattikoulujen uudessa rahoitusmallissa kannustetaan tutkintojen ja tutkinnon osien valmiiksi saamista, työllistymistä ja korkeakouluihin jatkamista. Myös oppilaiden lähtötaso vaikuttaa rahoitukseen. Opiskelijavuosiin perustuva laskennallinen rahoitus laskee 70 prosentista 50 prosenttiin, kun taas tutkinnoista ja tutkinnon osien osaamispisteiden osuus rahoituksesta nousee 20 prosentista 30 prosenttiin.
Oppilaitoksiin vaikuttaa jatkossa myös vuodenvaihteessa alkava toiminnanohjauksen kokeilu, johon on valittu 40 koulutuksen järjestäjää 133 järjestäjän joukosta. Hevosalan opintoja tarjoavista kouluista mukana ovat koulutuskuntayhtymät Salpaus Lahdesta, Brahe (Ruukin luonto- ja hevoskeskus), Sasky (Osara Hämeenkyrössä, maatalousala erikoistuen hevosiin) sekä YSAO Kiuruvedellä.
Kokeilun tavoitteena on muun muassa parantaa uuden ohjausmallin avulla ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua sekä lisätä koulutuksen järjestäjän, työ- ja elinkeinoelämän, hallinnon ja alueen välistä vuoropuhelua.
Kokeilussa olevat koulut voivat järjestää ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia nykyistä vapaammin, ja kokeilussa mukana olevat saavat kahdeksanvuotiset tulossopimukset ja lisäresursseja.
Hevosopiston toimitusjohtaja Heli Kivimäki-Manner kertoo sähköpostitse, että Hevosopiston opetus- ja kulttuuriministeriöstä saama valtionosuus laski kuluvalle vuodelle jo 15 prosenttia, mikä teki rahassa 750 000 euroa. Ensi vuodelle odotetaan noin 300 000 euron pudotusta. Rahoitus vähenee portaittain vuoteen 2030. Hevosopiston koko liikevaihto vuonna 2024 oli 7,5 miljoonaa euroa.
Kivimäki-Manner selvittää, että hevosalalla oppilaiden suoritusmäärät ovat olleet keskivertoa pienempiä opiskelijavuotta kohden muihin aloihin verrattuna. Kun kaikissa perustutkinnoissa vuonna 2024 suoritettiin 66 osaamispistettä opiskelijavuotta kohden, hevostalouden perustutkinnossa vastaava määrä oli 56.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa vuonna 2024 suoritettiin keskimäärin 120 osaamispistettä opiskelijavuotta kohden, ja hevostalouden ammatti- ja erikoisammattitutkinnossa vastaava määrä oli 69.
”Erityisesti yksialaiseen oppilaitokseen tämä uusi malli valitettavasti kohdistuu nyt näin, mutta meillä itsellämme on avaimet käsissämme siihen, miten alamme muokkaamaan toimintaamme yhdessä kaikkien hevosalan ammatillisten kouluttajien kanssa. Näen tämän myös mahdollisuutena hevosalalla, tässä talouden tilanteessa, sillä meillä on myös vastuu siitä, että saamamme valtionosuusrahoitus käytetään tehokkaasti”, Kivimäki-Manner toteaa.
Hevosopiston omistamat hevoset on siirretty kolmesta tallista yhteen talliin.
Hän kertoo, että asiaa on ennakoitu Hevosopistolla jo viime vuodesta ja viimeisten vuosien positiiviset tilinpäätökset ovat varautumista tulevaan.
”Lukuisia toimenpiteitä on tehty viime vuosien aikana sekä toimintaa tehostettu, esimerkkinä voisi mainita, että Hevosopiston omistamat hevoset on siirretty kolmesta tallista yhteen talliin”, Kivimäki-Manner toteaa.
Hän huomauttaa olevansa huolissaan käsityöammateista.
”Kädentaitojen osaajien kouluttaminen saattaa tiettyihin ammatteihin loppua uuden rahoitusmallin vuoksi”, hän sanoo viitaten hevosalalla valjasseppiin.
”Tulevaisuudessakin ruokaa tarvitaan, ja metsiä ja hevosia hoidetaan.”
Harjun oppimiskeskuksen rehtori Mika Palosara on vähän ärtynytkin, mutta toteaa, että muutos haastaa ajattelemaan uudella tavalla opetusta..
”Aika iso remontti on taas tehty, ja aika monet ovat huolissaan, mihin se johtaa”, hän sanoo.
Hän toteaa, että koko luonnonvara-ala on nyt muutoksessa, ja koulutuksen tulee mukautua vallitsevaan yhteiskuntaan. Hän kuitenkin toivoo, että huoltovarmuuden merkitys muistettaisiin päätöksiä tehdessä.
”Että tulevaisuudessakin ruokaa tarvitaan, ja metsiä ja hevosia hoidetaan”, hän sanoo.
Palosaraa harmittaa myös toiminnanohjauksen kokeilu, jossa tunnutaan jo laittavan oppilaitoksia kahteen kerrokseen. Asia on merkittävä, sillä koulutuskentän muutoksia on ennakoitu ja oppilaitosten määrän uumoillaan vähenevän.
Palosara kertoo todenneensa hevosoppilaitosten yhteistyöpäivillä muiden koulujen edustajille, että peli tiukkenee ja oppilaista joudutaan taistelemaan, mutta se ei ole henkilökohtaista.
”Voi olla, että jotkut tipahtavat, toivottavasti emme me. Yritetään tietenkin taistella. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta”, Palosara sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
