Ammatillisessa koulutuksessa on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon turbulenssia. Rahoitusta on leikattu, ja samalla yhteiskunnan puolelta tarpeita ja tavoitteita tulee koko ajan lisää, sanoo Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) koulutuspolitiikan päällikkö Niina Jurva.
”Opetuksen laatu syntyy siitä, että oppilaitoksissa on kelpoiset opettajat, ja että opetusta on tarpeeksi.”
Ammattikouluissa säästöjä on haettu muun muassa vähentämällä lähiopetusta. Tästä kehityksestä Jurva on huolissaan.
Suomen ammattiin opiskelevien liiton (Sakki ry) Amisbarometrin mukaan vielä vuonna 2015 kolme neljäsosaa opiskelijoista sai lähiopetusta vähintään neljä tuntia päivässä. Viime vuonna saman verran lähiopetusta kertoi saavansa enää 47 prosenttia. OAJ:n jäsenkyselyn mukaan myös opettajat kokevat, että lähiopetukselle on aikaa vähemmän.
Vuonna 2018 Juha Sipilän (kesk.) hallitusaikana toteutettiin ammatillisen koulutuksen reformi. Koulutuksesta haluttiin tehdä osaamisperusteisempaa eli arvioida osaamista enemmän kuin suorituksia. Se johti siihen, että opetusta vietiin enemmän työpaikoille. Samalla ammatillisesta koulutuksesta leikattiin 200 miljoonaa euroa.
Viime hallituskaudella tehtiin oppivelvollisuusuudistus. Tavoitteeksi tuli, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Se toi kokonaan uudenlaisen tehtävän ammatilliseen koulutukseen.
Nykyinen hallitus on halunnut puuttua niiden aikuisten ammatilliseen koulutukseen, joilla on jo tutkinto. Sillä verukkeella hallitus katsoi, että ammatillisesta koulutuksesta leikataan 120 miljoonaa euroa. Lisäksi hallinnollista työtä haluttiin vähentää, ja sille työlle hallitus laski hintalapuksi 10 miljoonaa. Joitain ammatillisen koulutuksen määräaikaisia rahoituksia päättyi. Yhteensä ammatillisesta koulutuksesta väheni lähes 150 miljoonaa euroa.
Ammatissa tarvittavia taitoja pitäisi pystyä opiskelemaan ohjatussa ja turvallisessa ympäristössä ennen työpaikalle menoa. Kun opetusta viedään enemmän työpaikoille, ilman, että perusasiat ovat hallussa, voi opiskelijan ammatillinen itsetunto olla koetuksella.
Opetusta on siirretty työpaikoille entistä varhaisemmassa vaiheessa. Tätä mahdollisuutta on käytetty myös säästökeinona.
”Siitä voi työpaikoilla tulla olo, että eihän nämä osaa mitään ja opiskelijat ovat yhä epävarmempia.”
OAJ:n jäsenkyselyn mukaan ammatillisen koulutuksen opettajat kokevat, että opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut. Opiskelijoiden tuen vahvistamiseen kohdennettiinkin 10 miljoonaa euroa lisää tällä hallituskaudella.
Jurva pitää sitä hyvänä asiana, mutta toisaalta riittämättömänä, kun toisella kädellä leikataan samaan aikaan lähes 150 miljoonaa.
Ammattiin opiskelevilla, lukiolaisilla ja jo yläkouluikäisillä on valtava kirjo erilaisia tuen tarpeita.
”Oppimisvaikeuksia, mielenterveys- tai päihdeongelmia, elämänhallinnan haasteita”, Jurva luettelee.
Oleellista on osata tunnistaa, mitä tukea nuori tarvitsee. Oppilaitoksissa pitäisi olla saatavilla erityisopettaja, mutta aina näin ei ole. Ammatillisella puolella haasteena on, että erityisopettajia tarvittaisiin sekä ammatillisiin opintoihin että yhteisiin opintoihin, kuten kieliin ja matematiikkaan.
Erityisopettajien ja muun tukihenkilöstön liian vähäinen määrä on vaikea yhtälö ammatillisten oppilaitosten opettajille.
”Edellytetään poliisina, sosiaalityöntekijänä ja psykiatrisena sairaanhoitajana toimimista.”
Matalan kynnyksen apua mielenterveysongelmiin saa opiskelijahuollon puolelta. Sen järjestävät nykyisin hyvinvointialueet.
Opiskelijat jäävät kuitenkin herkästi opiskelijahuollon ulkopuolelle, kun esimerkiksi koulupsykologien saatavuudessa on ollut haasteita.
”Tiedetään, että sosiaali- ja terveyspuolen palvelut ovat kuormittuneita ja meillä on isoja haasteita siinä, miten saadaan lapset ja nuoret tarvittavien tukipalveluiden piiriin riittävän ajoissa.”
Oppivelvollisuuden laajentuminen toiselle asteelle tarkoittaa sitä, että koulun penkillä olisi pysyttävä. Toisaalta kukaan ei koulun käyntiin pakota, vaikka opettaja vahvasti kannustaisikin. Jurvan mukaan tällaisia vaikeita tapauksia on tosin vain pieni osuus opiskelijoista.
”Ammatteja on laaja kirjo, ja ammattikoulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Jos joku ala tuntuu omalta, suosittelen ehdottomasti hakeutumaan ammattiopintoihin.”
Haasteistaan huolimatta ammattikoulutuksen tärkeys korostuu tulevaisuudessa.
”Suuret ikäluokat eläköityvät, ja tilalle pitää löytää uusia tekijöitä”, Jurva sanoo.
Vuosille 2022–2040 ennakoitujen työpaikkojen työvoimantarpeesta puolet tulee ammatillisesta koulutuksesta.
Erityisen kova tarve osaajille on jatkossa tekniikan aloilla.
Vaikka koulutuksesta on leikattu rajusti, on suomalainen ammattikoulutus edelleen laadukasta, Jurva korostaa.
”Ammatteja on laaja kirjo, ja ammattikoulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Jos joku ala tuntuu omalta, suosittelen ehdottomasti hakeutumaan ammattiopintoihin.”
Ammattiopintojen kautta pääsee nopeasti työelämään, ja ne antavat eväät yrittäjäksi.