Harjun oppimiskeskuksen rehtori Mika Palosara iloitsee ensimmäisen kerran saavutetusta piikkipaikasta hevosalan oppilaitosten hakijamääriä vertailtaessa, mutta painottaa, että kaikki alan oppilaitokset ovat samassa veneessä ja alalla on paljon haasteita.
”Yhteishaku on vain yksi mittari. Riemuitaan nyt tästä, mutta on eri asia sitten, miten oppilaat saadaan pidettyä ja valmistumaan”, hän sanoo.
Alan koulujen isoja murheita ovat rahoituksen leikkaukset, hakijamäärien pieneneminen ja nuorten elämänhaasteet.
Harjuun haki yhteishaussa 37 ensisijaista hakijaa, kun aloituspaikkoja oli 50. Hevosopistolle Ypäjällä hakijoita oli 32 ensisijaista hakijaa 60 aloituspaikkaa kohden. Muilla oppilaitoksilla luvut olivat Axxell Kemiössä 10/16, KPEDU Kaustiselle 27/24, Brahe Raahessa 14/24, Salpaus Lahdessa 29/25 sekä YSAO Hingunniemellä 26/34.
”Ovi käy kuin saluunassa, kun oppilaita aloittaa, siirtyy ja keskeyttää.”
Palosara on tarkastellut hevosalan hakijamääriä mielenkiinnolla. Hän kertoo, että vuonna 2015 hevosalalle haki ensisijaisia hakijoita 251, kun viime vuonna heitä oli vain 153. Tänä vuonna hakijoita oli yhteensä 175.
Harjuun yhteishaussa ensisijaisesti hakeneiden määrä on vaihdellut 23–44 hakijan välillä vuosina 2015–2025. Tällä hetkellä hakijamäärät Kaustisella, Salpauksessa, Harjussa ja Ypäjällä ovat hyvin lähellä toisiaan, kun aiemmin Hevosopisto oli ehdoton ykkönen.
”Vuonna 2015 Hevosopistoon haki 113 ensisijaista hakijaa, ja me olimme toisena 30 hakijalla”, Palosara suhteuttaa.
Hän painottaa, että yhteishaku on kuitenkin vain yksi helppolukuinen mittari opiskelijamäärissä. Merkittävä osa opiskelijoista aloittaa opiskelun jatkuvassa haussa, ja muutoksia tapahtuu opiskelujen edetessä.
”Ovi käy kuin saluunassa, kun oppilaita aloittaa, siirtyy ja keskeyttää”, hän kuvaa.
Harjun etuina oppilaskilpailussa hän näkee määrätietoisen kehittämistyön. Oppilaitos on tehnyt isoja satsauksia kuten vuonna 2017 tulleen esteratsastussimulaattorin, vuonna 2019 rakennetun aktiivipihaton ja sen mukanaan tuoman tutkimuspöhinän, sekä viimeiseksi uudet opiskelumahdollisuudet yhteistyöyrityksissä Espoossa ja Lempäälässä.
”Uskoisin, että pienenä oppilaitoksena saamme myös tuettua opiskelijoita hyvin opinnoissaan”, hän mietti.
”Kumppanuustoimintamalli laajenee ja kehittyy lähitulevaisuudessa.”
Hevosopistolla asia otetaan rauhallisesti.
”Hakijamäärä oli odotettu. Opiskelijamäärä täydentyy jatkuvassa haussa”, rehtori Päivi Niska vastaa sähköpostitse.
”Jatkuvan haun kautta hakeudutaan monimuotokoulutukseen, jossa aloittaa vuosittain noin 50 perustutkinto-opiskelijaa. Yleensä he aloittavat opintonsa tammikuussa ja elokuussa, mutta henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti myös muut aloitusajankohdat ovat mahdollisia. He hankkivat osaamistaan pääsääntöisesti työpaikoilla ja käyvät lähiopinnoissa Hevosopistolla.”
”Opiskeluun kuuluu myös verkko-opetusta ja ohjausta opintoihin ja tutkinnon suorittamiseen. Olemme vahvistaneet yhteistyötä kumppanuusyritysten kanssa ja tuoneet siten opiskelua entistäkin lähemmäs opiskelijaa. Kumppanuustoimintamalli laajenee ja kehittyy lähitulevaisuudessa”, Niska jatkaa.
”Hevosopiston ja koko hevosalankin viime vuosina saama negatiivinen julkisuus on yksi osatekijä alan opiskelijamäärien laskussa, mutta ei ainoa. Hevosopiston aloituspaikkamäärät ovat olleet isot ja viimeisen kymmenen vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon muutoksia koko alalla”, hän kommentoi muutosta.
”Me kuitenkin luotamme omaan laadukkaaseen tekemiseemme ja opiskelijoidemme työelämään mukanaan viemään osaamiseen.”