

Eri koulutusalat on rahoituksessa luokiteltu eri koreihin, ja nyt suhteellisen kallis luonnonvara-ala oltaisiin siirtämässä toiseksi kalleimmasta neljännestä koulutuskorista kolmanteen koriin, jolle rahaa jaetaan vähemmän.
Luonnonvara-ala käsittää metsäalan, maatalouden, puutarhatalouden sekä luonto- ja ympäristöalan.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n johtajan Susanna Aron mukaan tämä tarkoittaa luonnonvara-alan koulutukseen noin 20–27 prosentin leikkausta.
Luonnonvara-alan koulutus on kallista, koska se vaatii tiloja, koneita ja ympäri vuoden hoidettavia eläimiä.
”Jos leikkaukset tapahtuvat näin, se on katastrofi koko luonnonvara-alalle”, Aro sanoo.
Hän harmittelee, että leikkaus myös purisi eniten niihin oppilaitoksiin, jotka ovat käyttäneet rahansa siihen, mihin pitääkin käyttää eli oppilaiden opetukseen ja oppimisolosuhteisiin.
”Tämä iskee niihin, jotka ovat tehneet laadukasta koulutusta kalliimmalla, mutta kyllä tässä kaikki kärsivät”, Aro sanoo.
Hän painottaa, että alalla on työvoimapulaa jo nyt ja alalta eläköityy paljon ihmisiä.
”Jos leikkaukset tapahtuvat näin, se on katastrofi koko luonnonvara-alalle.” Susanna Aro
Toinen vaikuttava asia on suunniteltu sadan miljoonan euron leikkaus koko ammattikoulutukseen. Se on suunnattu opiskelijoihin, joilla on jo jokin ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Myös aikuiskoulutustuki on lakkautettu.
OAJ:n mukaan melkein kaikissa ammattioppilaitoksissa enemmistö koulutettavista on aikuisopiskelijoita.
Aro huomauttaa, että hevosalalla esimerkiksi ratsastuksen opettamisen urapolku perustuu nimenomaan useisiin suoritettaviin tutkintoihin osaamisen karttuessa, kun ensin opiskellaan ratsastuksenohjaajaksi, sitten ratsastuksenopettajaksi ja lopuksi master-opettajaksi. Muutosten myötä tällaisen koulutuksen järjestäminen saattaisi tulla hankalaksi.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedun rehtori Nina Sundström toteaa olevansa huolestunut luonnonvara-alan rahoituksen muutosesityksestä.
”Valtiovallan on tarkasteltava näitä lukuja uudelleen. Laadukas koulutus maksaa, ja me tarvitsemme erilaisia oppimisympäristöjä”, hän painottaa.
Hän kertoo, että erilaisista toimintavaihtoehtoja on Kpedulla mietitty, mutta suunnitelmia ei ole tehty.
”Päätösten teon aika on myöhemmin, nyt toivotaan, että muutokset eivät toteudu tällaisenaan ja pyritään vaikuttamaan niihin”, Sundström sanoo.

Ypäjällä toimivan Hevosopiston liikevaihdosta noin 63 prosenttia muodostuu ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksesta. Toimitusjohtaja Heli Kivimäki-Manner kertoo, että tämänhetkisen tiedon valossa Hevosopisto joutuu varautumaan siihen, että valtionosuusrahoitus vähenee satojatuhansia euroja.
”Tämä tarkoittaa entistä kriittisempää eri toimintojen tarkastelua ja pohdintaa muun muassa siitä, mitkä oppimisympäristöt palvelevat opetusta parhaiten. Joudumme tulevan syksyn ja talven aikana tekemään varmastikin kipeitäkin päätöksiä. Jatkossa on entistäkin tärkeämpää, että prosessit ja toiminta on tehokasta kaikissa toiminnoissa läpi Hevosopiston”, hän kommentoi sähköpostitse.
”Tämän lisäksi on varmistettava, että opiskelijoiden opinnot etenevät suunnitellusti ja opintosuorituksia tulee. Olemme muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa tässä haastavassa tilanteessa, kaikesta huolimatta katsomme luottavaisena tulevaisuuteen. Tällä viikolla aloittivat uudet reippaat perustutkinto-opiskelijat ja tekemisessä on tällä hetkellä hyvä meininki”, hän päättää.