

Anni Uotila tuskin unohtaa tämän syyskuun viimeistä lauantaita kovin helposti. Tuolloin hänen hoitamansa ja Timo Korvenheimon valmentama God Hyperion voitti lämminveristen Kriteriumin finaalin Henri Bollströmin ohjastamana.
Timo Korvenheimo totesi kisan jälkeen olleensa luottavainen suojattinsa menestysmahdollisuuksien suhteen. Anni Uotila ei kuitenkaan suunnannut Teivoon yhtä optimistisin ajatuksin.
”Tietysti karsinnan esitys oli todella hieno, mutta en kuitenkaan uskaltanut toivoa finaalista voittoa”, Uotila muistelee. ”Loppusuoralla hevonen kiri todella kovaa. Finaalin jälkeisiä tunnelmia on vaikea vieläkään pukea sanoiksi.”
Jos joku olisi kolme vuotta sitten sanonut Uotilalle tämän tulevan työskentelemään ravitallilla, hän olisi lähinnä nauranut ajatukselle. Lahden seudulla varttunut nykyinen raviammattilainen päätyi hevosten pariin ratsastuksen kautta. Hevosten pariin hän on päätynyt itsenäisesti, sillä Uotilan mukaan hänen perheessään ei ole ennen häntä ollut ketään hevosista kiinnostunutta.
Peruskoulun jälkeen Uotila suoritti hevosenhoitajan tutkinnon kotiseudullaan Koulutuskeskus Salpauksessa. Kouluaikana ravihevoset tulivat tutuiksi, mutta valmistumisen jälkeen Uotila aloitti työt ratsuhevosten parissa.
”Ratsastaminen ja ratsujen kanssa työskentely olivat elämäni keskiössä vielä koulun päättymisen jälkeenkin”, Uotila mainitsee.
”Minulla oli kouluaikana ylläpidossa vanha ravuri, joka oli lopettanut jo kilpauransa. Opintoihin sisältyi toki ajo-opetusta, mutta en kuitenkaan missään nimessä ajatellut siirtyväni ravihevosten pariin.”

Sattumalla oli osuutensa Uotilan päätyessä Orimattilassa talliaan pitävän Timo Korvenheimon palveluksessa.
”En oikein vieläkään osaa selittää, mistä sain idean ottaa Timoon yhteyttä nähtyäni hänen työpaikkailmoituksensa sosiaalisessa mediassa. Tuli vain sellainen tunne, että miksen voisi käydä kokeilemassa ravitallilla työskentelyä.”
Uotila sopi Korvenheimon kanssa tulevansa päiväksi aistimaan ravitallilla työskentelyn tunnelmaa. Ensimmäisen päivän jälkeen Korvenheimo tarjosi Uotilalle töitä, ja vuodenvaihteessa Uotilalle tulee täyteen kolme vuotta ravihevosten kanssa työskentelemistä.
”Tottakai tässä on oppinut koko ajan uutta. Mutta olen todella tyytyväinen päätettyäni kokeilla ravihevosten kanssa työskentelyä. Eihän tietenkään kolmea vuotta olisi viihtynyt, ellei työpaikka olisi mieluinen.”
Uotila kiittelee Korvenheimoa työnantajana. Sovituista asioista pidetään kiinni, ja työntekijöiden jaksaminen on valmentajalle keskeinen asia.
”Hevosenhoitajan työssä ravireissuja tulee tietysti väkisinkin todella paljon. Mutta samalla Timo pitää huolen, että saamme pidettyä sovitut vapaapäivät.”

Anni Uotilan mukaan yksi hänen työpaikkansa myönteisistä asioista on työn monipuolisuus. Hoidettavien hevosten ikäjakauma on todella laaja, kun vanhin passihevosista on 10-vuotias Hazelhen Hermes ja joukosta löytyy myös kaksivuotiaita varsoja.
”Timo antaa paljon vastuuta hevosenhoitajille. Hän tietysti tekee rungon viikko-ohjelmasta, mutta me hoitajat saamme paljon päättää itse kuinka työskentelemme. Timo on myös siitä hyvä esimies, että hänen kanssaan on helppo keskustella esiin tulevista ongelmista ja haasteista.”
Anni Uotilan keskusteltaessa puhe kääntyy väkisin God Hyperioniin. Kriteriumin sankari on ollut koko kilpauransa Uotilan hoidossa. Aiemmin Korvenheimon varsat opetettiin valmentajan toisessa yksikössä Orimattilan hevoskylässä, ja näin toimittiin myös God Hyperionin kanssa.
”Nykyisin kaikki Timon hevoset ovat saman katon alla, mutta God Hyperion ehti olla vielä opetettavana Markus Rauhalan vetämässä varsatallissa. Sitten kun se siirtyi kilpatallin puolelle, tuli siitä minun passihevoseni saman tien. Ruuna on sopivalla tavalla persoonallinen hoitaa, mutta kuitenkin todella mukava kaveri.”
God Hyperion aloitti kilpauransa kesäkuun lopulla voitolla Mikkelissä. Hoitajan mukaan hevonen tuntui jo heti uransa avausstarteista lähtien lupaavalta.
”Eihän siinä vaiheessa tietysti osannut unelmoida Kriteriumin voitosta, mutta jollakin tapaa takaraivossa kyti ajatus, että ruunalla voisi olla sanansa sanottavana syksyn ikäluokkakilpailuissa.”

Pitkään ratsujen kanssa toimineen Uotilan mukaan ratsujen ja ravureiden kanssa työskennellessä huomaa tiettyjä eroavaisuuksia. Suurimmat erot ovat hevosten luonteenpiirteissä.
”Perusasiat ovat tietysti melko samat, mutta jollakin tapaa ravurit ovat minusta persoonallisempia. Ne ovat ikään kuin virkeämpiä käytökseltään”, vertailee Anni Uotila ratsujen ja ravureiden eroja hoitajan näkökulmasta.
Ensi vuonna alkaa Uotilan neljäs vuosi Timo Korvenheimon palveluksessa. Työrintamalla ei ole Uotilan mukaan tapahtumassa suurempia muutoksia. Uusia tuulia tuovat ajatus C-ajoluvan suorittamisesta ja mahdollisesta oman hevosen hankkimisesta.
”Timon kanssa on ollut puhetta ajolupakurssin käymisestä. Se olisi varmasti jo kokemuksena mielenkiintoinen ja hyödyllinen. En ole kuitenkaan varma tuleeko suoritettua samalla montéajolupaan vaadittavaa näyttökoetta.”
Mahdollisen oman hevosen hankinnassa vaakakuppi on kallistumassa nuoren hevosen suuntaan.
”Minulla oli aiemmin oma eestinhevonen ratsuna, mutta en enää ehtinyt ratsastaa sillä niin paljon, kun aloin työskennellä ravitallilla. Ravurivarsa olisi mielenkiintoinen projekti, mutta katsotaan rauhassa, tuleeko sopivia varsoja eteen.”
28.10. klo 12.14: Korjattu pääkuvaan hevoseksi Phantom Opera ja kuvaajaksi Sonja Korvenheimo.