Ratsastuskeskusten muutokset jatkuvat: Kärppälä etsii vetäjää, Lupis ei hakenut kilpailuita

Molemmat paikat ovat korkean profiilin ratsastuskeskuksia lämmitettyine maneeseineen ja uusine talleineen.

Jarmo Nieminen Kärppälän Ratsutilalta kertoo, että muutokseen päädyttiin oman hevostoiminnan siirtyessä Espanjaan. Jarmolla ja Kirsi-Marjalla sekä heidän matkaratsastuksessa kilpailevalla tyttärellään Saana Niemisellä on siellä 30 hevosen talli. Tänä syksynä myös perheen lännenratsastushevoset siirtyivät etelään.

Jatkossa myös perheen vanhemmat haluavat elää puoliksi Espanjassa, minkä myötä toimintaan halutaan muutoksia. Jarmo Nieminen toteaa, että talliyrityksen pyörittäminen vaatii omaa läsnäoloa.

”Haluaisimme löytää jonkun innokkaan hevosihmisen vuokralle tätä pyörittämään, tai olemme valmiit myymäänkin. Tätä on intohimolla ja pieteetillä kehitetty”, hän sanoo.

Tallilla moni asia on automatisoitu, ja siellä on myös hevosten kuntoutustoimintaan sopivaa välineistöä. Tilaan kuuluvat myös isot laitumet.

Helppoa bisnestä hevostoiminta ei ole, Nieminen toteaa.

”Kulut siitä saa pois ja pienen katteen. Investointien kattaminen on pitkän tähtäimen touhua”, hän hahmottelee.

Ratsastuskeskus Lupiksessa vietettiin avajaisia alkuvuodesta 2018, mutta toimintaan vaikutti rakennusalalla toimivan emoyhtiön Rapis oy:n konkurssi alkuvuonna 2023. Hevosalan toiminta jatkui kuitenkin keskeytyksettä nimellä Hanlupis.

Yrittäjä Jarkko Riikonen kertoo, että tällä hetkellä heillä katsotaan, mihin suuntaan ratsastus on ylipäätään menossa. Ratsastuskoulu on lopetettu ja hevoset pääosin myyty.

Tallissa on tällä haavaa viitisentoista hevosta, ja tarjolla on sekä täysihoitopaikkoja että erilaisia puolihoitopaikkoja. Valmennuksia järjestetään ja tiloja vuokrataan.

Sen sijaan ratsastuskilpailuita ei haettu tulevalle kaudelle ollenkaan. Kaudella 2025 useita Lupikselle suunniteltuja kilpailuja jouduttiin perumaan osanottajapulan takia markkinointiponnisteluista huolimatta.

Riikonen toteaa, että hevostoiminnan muutoksiin on vaikuttanut erityisesti yleinen taantuma, joka alkoi koronan jälkeen ja sodan siivittämänä.

”Ei ole rahaa liikkua ja harrastaa. Moni on lopettanut ja tulee lopettamaan. Kolme vuotta laskusuhdannetta on takana, emmekä jääneet enää ratsastuskoulupuolella odottamaan”, hän sanoo.

Ratsastuskeskus Lupiksen maneesi juuri valmistuneena.  Kuva: Miia Lahtinen

Tila on myynnissäkin, mutta Riikonen naurahtaa, että ei kyselijöitä ole ollut ruuhkaksi asti.

”Mutta eihän se tarvi kuin sen yhden ostajan”, hän sanoo.

Haasteista huolimatta Riikonen puhuu toiveikkaasti. Erilaisia suunnitelmia on sekä hevosten kanssa että muuten.

”Jospa joskus se nousuaika vielä tulisi”, hän sanoo.