Ryöstääkö valtio hevosalalta ja itseltään?

Petteri Orpon (kok.) hallitus hakee säästöjä valtion talouteen kovalla kädellä. Osana sitä valtionavustuksia leikataan 76 miljoonalla eurolla. Siitä 13,7 miljoonaa osuu maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalalle. MMM:n kautta kulkee myös hevosalan noin 40 miljoonan euron vuosittainen rahoitus.

Avustus on tässä tapauksessa harvinaisen harhaanjohtava tekninen termi, sillä kyseessä on hevostalouden valtiolle pääasiassa hevospelien kautta tuoma raha, josta osa kierrätetään valtion budjetin kautta takaisin alalle. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippoksen mukaan pelkästään hevospelit ovat tuoneet valtiolle viime vuosina 60 miljoonaa euroa vuosittain.

Miksi tällainen himmeli? Hippoksen oma peliyhtiö Fintoto pakkoliitettiin yhdessä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa Veikkaukseen vuoden 2017 alussa. Perusteluna oli monopolimallin puolustaminen EU:n suuntaan. Samalla hevosalalle luvattiin osuus Veikkauksen vuosittaisesta tuotosta. Nykyään raha tulee valtion budjetista.

MT uutisoi jo helmikuussa, että myös hevosalalta leikataan. Sitä, paljonko leikataan, ei ole vielä mistään tihkunut. Päätös voi hyvin mennä ensi syksyn budjettiriiheen asti. Kun MMM:n aiemmin jakamia valtionavustusmomenttien summia tarkastelee, hevosalan osuus kokonaisuudesta on huomattavan suuri. Muita avustuksen saajia ovat muun muassa porotalous ja 4H-toiminta.

Hevosalan noin 40 miljoonan euron rahoituksesta ravien palkintorahoihin menee Hippoksen mukaan 21,4 miljoonaa. Alan rakenteen takia kädestä suuhun elävien maakuntaraviratojen toimintatukiin 10,4 miljoonaa, kasvattajapalkkioihin 2,6 miljoonaa ja keskusjärjestön toimintaan 2,15 miljoonaa. Muut summat ovat huomattavasti pienempiä.

Jos hevosalalta viedään reippaasti rahaa, se lähtee erittäin todennäköisesti ravien palkintorahoista ja maakuntaratojen toimintatuesta. Siitä alkaa helposti kierre, joka vähentää raviurheilijoiden kilpailumahdollisuuksia ja ennen kaikkea halukkuutta, kun samaan aikaan kaikki kulut ovat nousussa. Silloin on helppo ennustaa myös hevospelien vaihtojen laskevan, ja kas kummaa − samalla laskee valtiolle hevospeleistä tuleva rahasumma. Jos raviurheilun näkymä heikentyy, se vaikuttaa samantien kotimaiseen ravihevoskasvatukseen. Siis myös kansallisrotuumme suomenhevoseen, jonka elinvoimaisena säilymisen Hippos näkee perustuvan hyvinvoivaan raviurheiluun.

Hevosala työllistää koko- tai osa-aikaisesti yhteensä 15 000 ihmistä. Henkilötyövuosia kertyy 6 500. Yrityksiä alalla on 3 000.

Hippoksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo kertoi torstaina MT:n haastattelussa, että alan alueelliset vaikutukset ovat vähintään 274 miljoonaa euroa. Hänen mukaansa hevospuolen tekemällä nuorison syrjäytymisen vastaisella työllä säästetään laskennallisesti 1,6 miljardia euroa.

Nyt mitataan, että pitääkö Suomen valtio hevosalaa elinkeinona.

Kirjoittaja on MT Hevosten tuottaja.