Kielen siniseksi painaminen sattuu
Tänä vuonna on useaan otteeseen kansainvälisessä mediassa tuotu esiin kouluratsuja, joiden kielet ovat hapenpuutteesta muuttuneet sinisiksi. Yhteisymmärrystä siitä, onko tila hevosta vahingoittava, ei ole syntynyt, kirjoittaa Kati Susi.
FEI:n eläinlääkintäjohtaja Göran Åkerström kertoi elokuussa Reutersin haastattelussa, että FEI:n oman kuvaajan olympialaisten kouluratsastusluokista ottamissa kuvissa kouluratsuilla näkyy hapenpuutteesta sinistyneitä kieliä. Kuvissa oli Åkerströmin mukaan nähtävissä hevosia vahingoittavia hetkiä. Kuvituskuva. Kuva: Benjamin ClarkEräänä päivänä asetin kieleni päälle ruokalusikan varren. Tiedonhaluisena ihmisenä halusin kokeilla itselläni, miltä tuntuu kielen painaminen niin, että hapensaanti estyy ja kieli sinertyy.
Sijoitin ruokalusikan varren kieleni päälle niin, että kielelle jäi tilaa lusikanvarren kaarevan osan alle. Tuntui vain vähän viileältä, ei yhtään epämiellyttävältä.
Aloin liikutella etusormilla lusikanvartta kieleni päällä kuin kuolainta, hellästi sivulta toiselle, taakse ja alas. Metalli oli jo lämmintä ja kuuliaisesti pääni ja niskani liikkuivat painallusten mukaan sivulta toiselle ja pidätteen kaltaisesta liikkeestä hieman taakse niin, että ryhtikin samalla koheni. Ei kipua.
Menin peilin eteen, koska halusin nähdä, millaisesta paineesta ja miten nopeasti kieli alkaa kärsiä hapenpuutteesta eli muuttua sinertäväksi. Lisäsin etusormien voimalla tasaisesti painetta lusikanvarteen. Vaistomaisesti suuni avautui, silmäni siristyivät ja kulmakarvojeni väliin tuli ryppy. Paineen kasvaessa kieli osui kipeästi poskihampaisiin ja aloin jännittää kieltä lusikkaa vasten ja niskalihakseni kiristyivät painetta vastaan.
Jatkoin vielä 20 sekuntia lusikanvarren painamista etusormilla kaikin voimin. Kielen väri muuttui hiukan tummemmaksi ja kipu yltyi. Mitään näkyvää vammaa kieleen tai suupieliin ei jäänyt, mutta kieli oli arka monta tuntia ja niskan lihaksissa tuntui pieni jumitus.
Ihmisrottakokeeni tulosta ei luonnollisestikaan voi käyttää vertailuaineistona hevoseen.
Ihmisrottakokeeni tulosta ei luonnollisestikaan voi käyttää vertailuaineistona hevoseen. Silti; kieli on iso ja herkkä lihas, ja hevosella kieleen tuleva paine vaikuttaa kieliluun siteiden kautta leukaan ja sitä kautta koko ylälinjaan. Vaikuttaa, että tämä pätee myös ihmisellä.
Peilistä kuvastuneet kasvoni kertoivat selvästi epämiellyttävyydestä, suoranaisesta kivusta – itse asiassa aika lähelle samalla tavalla kuin millä hevonen näyttää kipuilmeensä.
Herää kysymys siitä, miten kovan paineen pitää hevosen suuhun kohdistua, että sen kieli alkaa hapenpuutteesta sinertää.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja hevostilan emäntä Pälkäneeltä
- Osaston luetuimmat
