Silmän ja käden yhteistyö sekä nopeus ratkaisevat, kun taotaan kuumaa rautaa hevosenkengäksi. Siiri Anttonen on kengittänyt hevosia 13-vuotiaasta lähtien. Kuva: Noora Huhtaniemi
Rauta nöyrtyy satakuntalaisen vasaran alla – 19-vuotias kengittäjä Siiri Anttonen nappasi PM-hopeaa
Innostus, lahjakkuus ja lähipiirin vankka tuki ovat jo vuosia siivittäneet nuoren eurajokelaislähtöisen kengittäjän matkaa.Tilaajalle
Itsensä haastamisen ja kehittämisen tarve ajaa kengittäjä Siiri Anttosta eteenpäin urallaan. Kengityskilpailuihin hän on osallistunut ahkerasti jo vuosien ajan. Kuva: Pekka HalminenEi sille mitään voinut. Eurajoelta kotoisin olevasta Siiri Anttosesta tuli kengittäjä, vaikka äiti Katri Kolu, itsekin kengitysseppä, kehotti hankkimaan jonkun ihan muun ammatin. Anttonen lähti kuitenkin yläasteen jälkeen opiskelemaan Ypäjän Hevosopistolle, jossa hänen isänsä Mauri Anttonen on kengityksen opettajana.
Elokuussa Siiri Anttonen kilpaili kengitysseppien pohjoismaiden mestaruuksissa itseään paljon vanhempia ja kokeneempia vastaan. Tuloksena Harjun oppimiskeskuksessa järjestetyistä kilpailuista oli kakkosdivisioonan hopeasija.
Eikä kaukana ollut kultakaan. Voitolla olisi noussut kovimpaan seppäeliittiin, ykkösdivisioonaan. Kilpailuun sisältyi kuusi tehtäväluokkaa, joista Anttonen voitti neljä. Alku ei mennyt ihan nappiin.
”Muutama minuutti ekan luokan alkamisesta vasara kimposi alasimelta otsaani. Hetki siinä meni, kun ravistelin silmiäni paikoilleen, otsasta tuli verta ja silmäkulmaan kuhmu. Sen jälkeen keskittyminen jotenkin herpaantui ja olin luokassa viides.”
Komea muhkura otsassa Anttonen voitti seuraavat kaksi taontaluokkaa ja luokat, joissa kengitettiin yksi kavio itse tehtyyn kenkään ja tehtiin kenkä suorasta raudasta. Finaalissa tehtävänä oli tehdä suorasta raudasta kengät ja kengittää niillä hevosen etu- ja takakavio.
”Olin hyvin yllättynyt siitä, mihin pystyin. Semifinaalin jälkeen olin vielä johdossa, mutta olin varma, että tanskalainen miesseppä voittaa. Hän oli niin paljon mua vahvempi.”
Anttosella oli ennen kengityksen PM-kilpailuja ollut kiireinen kesä töiden ja kilparatsastuksen parissa, joten harjoittelut jäivät vähiin. Hän uskoo, että osa kengityskilpailun menestyksestä oli seurausta ahkerasta crossfit-harjoittelusta. Sen pariin nykyään Porissa asuva Anttonen on löytänyt ranskalaisen avopuolisonsa Enzo Janczewskin myötä.
Kengityskilpailuja Anttonen on kiertänyt Suomessa ja Pohjoismaissa mentorinsa, kengitysseppä Tommi Riikosen kanssa jo vuosia. Ensi vuonna hän saattaa pitää taukoa kengityskilpailuista ja keskittyä enemmän kilparatsastukseen.
Pienestä asti piirtämisestä ja käsillä tekemisestä pitänyt tyttö kasvoi hevostilalla ja tarttui vuolupuukkoon iässä, jossa kaikki vanhemmat eivät anna lastensa koskea edes vihannesveitseen.
”Olin 12-vuotias, kun opettelin äidin neuvoilla vuolemaan meidän shettistä ja 13-vuotiaana aloin kengittää omaa hevostani”, Anttonen kertoo.
Nuori ammattilainen antaa puhelinhaastattelua ratsailta Eurajoen maastopoluilta, joilla hän rentoutuu työn vastapainona ja treenaa hevosiaan.
”Tässä menen Hervarin kanssa tölttiä vapain ohjin ja katselen maisemia”, hän kertoo kavioiden vauhdikkaan kopinan säestäessä puhelua.
Lähipiiriltään saamaansa tukea ja oppia Anttonen kiittelee vuolaasti.
”Olen tavannut itseäni paljon parempia seppiä ja lähipiirissäni on niitä, joita katson ylöspäin. Se, että olen kilpailuhenkinen ja haluan haastaa ja kehittää itseäni, on ollut iso osa sitä, miksi olen ihastunut tähän ammattiin.”
Toiminimiyrittäjänä pääosin Satakunnassa kengittävällä Siiri Anttosella on realistinen käsitys ammatistaan.
”Onhan tämä fyysisesti raskasta ja välillä mentaalisestikin.”
Omina arvoinaan hän pitää huolellisuutta ja sovituista kengitysajoista kiinni pitämistä.
”Haluan olla kengittäjä, joka on huomaavainen niin ihmiselle kuin hevoselle. Hevosen hyvinvoinnista ollaan nykyään tarkkoja. Se on ihan loistava asia. Ja se, että kengittäjätkin ovat jo tulleet siihen pisteeseen, että hevosen hyvinvointi kengityksessä otetaan huomioon.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
