Kuolain on tärkeä linkki yhteydessä hevoseen – asiantuntija auttoi löytämään kuolaimet olympiahevosille

Janina Kulmalan yritys Equiara on toiminut vuodesta 2021. Myynnissä on neljän eri kuolainvalmistajan kuolaimia. Toimintatapaan kuuluu kuolainten sovitus hevoselle ja niiden vuokraaminen koeajaksi ennen ostopäätöstä.

Kulmala painottaa, että jo puolen vuosikymmenen aikana moni asia on muuttunut kuolainten materiaaleissa ja suunnittelussa sekä kuolaimiin liittyvässä tiedossa. Siksi hevosenomistajan kannattaa katsoa erilaisia kuolainvaihtoja avoimin mielin.

Yksi asia ei ole kuitenkaan muuttunut: kaikki kuolainongelmat ovat myös ratsastuksellisia.

”Siitä ei pääse mihinkään, että ratsastamaan pitää opetella. Mutta oikealla kuolainvalinnalla työtä voi helpottaa”, Kulmala sanoo.

Aivan valtaosa asiakkaista on ratsuhevosia, mutta Kulmala työskentelee mielellään myös ravihevosten kanssa.

”Itse näkisin, että raveissa kuolaimella on jopa isompi vaikutus suoritukseen, ettei hevonen jökkää kaarteeseen tai heitä laukalle. Kuolaintuntuma on eri tavalla staattinen kuin ratsastuksessa ja toki myös kuolain vaikuttaa eri kulmassa”, hän sanoo.

Sopiva kuolain on tärkeä myös ravihevoselle. Kuva: Elina Paavola

Kun hän lähtee etsimään uudelle asiakkaalle kuolainta, hän haluaa tietää hevosen koulutuksesta ja tavoitteista. Oleellista on hevosen koko terveydentila, sillä hevonen kertoo epävakaalla suulla myös epämukavuuksista muualla kehossa. Voiman ja kokemuksen puute vaikuttaa hevosen suhtautumiseen kuolaimeen, ja myös ratsastajilla on omia ongelmia, jotka vaikuttavat kuolainvalintaan.

Kulmala haluaa nähdä hevosen heti liikkeessä oman ratsastajansa kanssa.

Hevosten tyypillisiä selkeitä tapoja kertoa epämukavasta kuolaimesta ovat kuolaimen klonksuttaminen ja kielenheittäminen. Oleellista on kuitenkin katsoa myös pienempiä merkkejä: hevosen koko ilmettä, kuinka tyytyväiseltä tai tyytymättömältä se näyttää.

Ratsastuksen jälkeen katsotaan suuhun. Joskus hevosilla on turvotusta poskihampaiden lähellä, toispuoleista syljen eritystä tai niillä tulee suitsien eri kohtiin painepisteitä.

Yleensä Kulmala pyrkii löytämään uuden kuolaimen oman vanhan kuolaimen rinnalle, niin että jatkossa voidaan käyttää molempia. Uuden kuolaimen tai pari hän antaa viikoksi koekäyttöön ja kehottaa käymään sen kanssa kilpailuissa tai treeneissä, joissa hevonen usein toimii hieman eri tavalla.

Lopputuloksena hän haluaa nähdä hevosen, joka liikkuu hyvällä ilmeellä, alaleuka, pää, korvat ja niska rentoina. Kuolaimella pitää toki myös pystyä vaikuttamaan niin, että hevonen hyväksyy sen.

”Ne kyllä näyttävät mielipiteensä selkeästi, vaikka pienillä eleillä”, Kulmala sanoo.

Janina Kulmala kertoo, että kiinnostus kuolainneuvontaan on suurta.  Kuva: Miia Lahtinen

Kuolaimella voi jonkin verran korjata ratsastajan virheitä. Esimerkiksi jos ratsastajan käsi pyrkii epävakaaksi, tulee kuolaimen olla vakaa.

Vahvat kuolaimet taas vaativat osaamista ratsastajalta.

”Mikään kuolain ei ole itsessään paha. Kovempia pitää osata käyttää, ja rinnalla tulisi olla toinen, pehmeä kuolain ja käyttää kovaa vain harvoin”, Kulmala ohjeistaa.

Hän etsii aina hevoselle mahdollisimman pehmeää ratkaisua, mutta niin, että hevonen ei vänkää kuolainta vastaan.

Joskus kuolain, joka sopii ensin, poistaa enemmän hevosen akuuttia ongelmaa, mutta hetken päästä voidaan jo esimerkiksi rinnalle valita kuolain, jolla saa autettua myös ratsastettavuutta enemmän ratsastajalle.

Kuolaimessa vaikuttaa moni asia, kuten materiaali, sivuosa, suuosa ja mahdollinen vipu.

Materiaaleista yleisiä ovat esimerkiksi synteettiset materiaalit, titaani ja sweet iron ja myös perinteinen nahka. Etenkin synteettiset kuolaimet, joissa on enemmän kitkaa kuin metallissa, saattavat pitkäaikaisessa käytössä aiheuttaa hevosen limakalvon herkistymistä niiden paineelle.

Sivuosa kiinnostaa usein ihmisiä, eli onko kyseessä tavallinen rengas, D-rengas, oliivi- tai baucher. Kulmala näkee sivuosan merkityksen kuitenkin käytännössä suhteellisen pienenä. Suuosan malli ja materiaali merkitsevät paljon enemmän.

Suuosan muotoilussa kehitystä on tapahtunut paljon. Erilaisiin niveliinkin voidaan luoda kielentilaa tai kaarta, mikä vähentää kieleen tulevaa painetta.

Ikivanhojen ohjeiden perusteella kuolainta ei kannata valita, ainakaan jos hevonen ei vaikuta tyytyväiseltä. Suora kuolain on usein kova, ja joskus jäykistyvään kilpikonnanivelkuolaimeen tulee sama efekti. Aiemmin paksut kuolaimet laskettiin pehmeiksi, mutta nykyään puhutaan enemmän siitä, että monilla hevosilla suu on niin ahdas, että ohut kuolain tuntuukin miellyttävämmältä.

Kulmala näkeekin, että suiden mittauksilla on paikkansa, että hevosen suun anatomia voidaan huomioida.

Kankikuolain vaatii käyttäjältään taitoa, kuten muutkin kuolaimet. Kuva: Carolina Husu

Kulmala neuvoo kokeilemaan kuolaimia myös omaa kättä vasten, sillä se tuo informaatiota vaikutuksesta.

Yksi hänen oma suosikkinsa on nykyaikainen matokuolain, joka tosin ei ole sallittu koulukilpailuissa.

”Moninivelisyys tuo paineeseen variaatiota, kun kuolain liikkuu enemmän kielen ja käden mukaan. Hevoset kokevat miellyttävänä, kun ne voivat säädellä painetta ja painekohta vaihtelee”, Kulmala huomauttaa.

Kuolaimen painepiste ja sen vaihteleminen ovatkin hänen mielestään oleellisia asioita. Hevosella olisi hyvä olla säännöllisessä käytössä useita kuolaimia niin, että niiden painopiste tulee eri kohtaan, Jos paine on aina samassa kohtaa suupieltä tai kieltä, se saattaa helposti tulla araksi.

Kankivaikutusta tarvitaan välillä, mutta Kulmala neuvoo menemään pienemmän väännön suuntaan niin paljon kuin turvallisuus antaa myöden. Pitkät varret luovat lisää painetta ja pahentavat olemassa olevan suukappaleen toimintaongelmia, erityisesti jos hevonen ahdistuu jo suuosan väärästä paineesta ja painuu rullalle.

Lajikohtaisia eroja suhteessa kuolaimeen hevosilla ei ole paljoa, vaan enemmän erot tulevat rodusta tai yksilöstä. Suomenhevosilla on enemmän kielenheittämistä, ja puoliverisistä löytyy enemmän turhan herkkiä yksilöitä, jotka pakenevat kuolaimen alle tai reagoivat kuolaimen paineeseen rajusti.

Kuolaimen alle pakenija on ongelmallinen siksikin, että hevosen kehoa on vaikea saada toimimaan hyvin ennen kuin se uskaltaa avata kaulansa ja kroppansa. Kulmala suosittelee kokeilemaan kuolaimen alle pakenijoille vaihdellen kuolaimetonta suitsitusta, geelimäistä pehmeää kuolainta sekä metallikuolainta.

Kuolaimen pinnan Kulmala haluaa olevan miellyttävä kaikissa hänen myymissään kuolaimissa, joten teräviä rollereita tai kolokuolaimia ei ole valittavina. Myöskään kuolainteippiä Equiaran valikoimista ei löydy,

”Jos sitä tarvitaan, koska hevonen puree rikki synteettisiä kuolaimia, ei kuolain ole hevoselle hyvä. Jos taas teipillä pinnoitetaan metallisia kuolaimia, se tuo kitkaa limakalvolle ja on epähygieeninen. En ota sitä periaatteesta meille myyntiin, vaan näen, että hevoselle pitää löytää parempi kuolainratkaisu”, hän sanoo.

Variaatioita on paljon. Tässä kuolaimissa baby fulmer -sivuosat, joilla haetaan ratsastajan käteen joustavaa sivuosaa, joka kuitenkin suojaa suupeliä normaalia pyörivää rengasta enemmän ja auttaa kääntämiseen ja suoruuteen. Keskellä matokuolain.  Kuva: Miia Lahtinen

Entä millä perusteilla Bofey Clickin olympiakuolaimet on valittu? Ruuna on vauhdikas ja tulee helposti päänsä kanssa ylös, mutta se ei kestä suussa isoa painetta. Suuontelossa sillä on hyvin tilaa täysiveriseksi, joten pehmeyttä haetaan myös pienen paksuuden kautta, sillä hevonen vastaa siihen positiivisesti.

Näillä perusteilla sille valittiin kouluun vähän paksumpi ja pehmeämpi 16-millinen kullanvärinen kuolain, jonka pitäisi auttaa hevosta löytämään parempaa kontaktia. Materiaali on kuolainvalmistajan Sweet Gold, jonka pitäisi maistua hyvältä. Se sisältää kuparia, ja on siksi materiaalina tavallista pehmeämpi. Kuolaimessa on yksi nivel, mutta siinä on tehty hieman tilaa kielelle.

Rataesteillä Click on kuumimmillaan. Sillä on siinä tandem-kuolain, jossa on hackamore ja kielentilallinen sweet-iron-kolmipala. Hackamore-osan vipuvarsi on lyhyt. Ideana on saada painetta jakaantumaan sekä nenälle että suuhun. Kuolaimen kanssa ratsastaja voi tehdä pienen pidätteen ja sen jälkeen odottaa hiljaa.

Maastoon Clickille laitetaan kolmipalanivel, jonka keskiosa on hieman pidempi, laattamainen ja vähän käännetty. Siinä on vähän enemmän vaikutusta kuin ihan tavallisessa kolmipalassa.

Olympiaratsastajien kanssa työskenteleminen on Kulmalalle palkitsevaa.

”On hienoa tehdä yhteistyötä tämän tason ammattilaisten kanssa, sillä heillä usein on todella hyvä käsitys hevosen kunnosta ja koulutuksellisesta osaamisesta. Silloin on helppo hienosäätää pienillä vaihdoksilla kuolaimen toimintaa niin, että ratsastaja huomaa heti suoran vaikutuksen hevosesta”, hän hymyilee.

Ratsastustaito ja hevosen hyvä olo kropassaan on pääasia ratsastuksen laadun kannalta, mutta varusteilla voidaan tehdä hienosäätöä.

”Joka tuo etua että esteet menevät puhtaasti tai koulurata on harmoninen, sillä hevonen ei taistele ratsastajan apuja vasten vaan liikkuu rentona ja suorittaa kehostaan oikein”, Kulmala lisää.