Irina Keinänen haluaa kuntoon kumppanuudet ja polun raviurheilun pariin
Suomen Hippoksen hallitukseen ehdolla oleva Irina Keinänen näkee ravitaloudessa ja polussa lajin pariin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.Tilaajalle
Irina Keinäsellä on takavuosilta 40 ajettua starttia ja niistä yksi voitto. Nyt kotitallissa on siitostamma, jonka Keinänen omistaa tyttärensä isän Ilkka Korven kanssa. ”Hevosille on nykyään enää kolme paikkaa. Ponit ovat vallanneet loput tilat”, Keinänen kuvailee nauraen. Kuva: Minessa IivonenSuomen Hippoksen hallitukseen ehdolla oleva Irina Keinänen on ravialalla monessa roolissa tuttu hahmo. Nykyisin Keinänen on aktiivinen poniäiti ja Suomen Poniraviyhdistyksen puheenjohtaja sekä hevoskasvattaja.
Aikaisemmin hän on ollut muun muassa aktiivinen raviurheilija sekä työskennellyt raviurheilun viestinnän parissa. Aikanaan hän oli muutaman vuoden töissä myös Hippoksen viestinnässä.
Nykyisin Keinäsen titteli on digitalisaatiojohtaja, ja työnantaja Kolmen kampuksen urheiluopisto, joka pyörittää toimintaa Lahdessa, Lohjalla ja Helsingissä.
”Kehitän digitaalisia palveluita, joilla yleensä on jokin kaupallinen kulma. Autan urheiluopistoja hyödyntämään digitalisaatiota kaikissa palveluissa”, Irina Keinänen kuvailee.
Poniraviyhdistyksen puheenjohtajana Keinänen on toiminut pari vuotta. Yhdistyksen toimintaan hän päätyi tyttärensä Matilda Korven aktiivisen harrastuksen kautta.
”Kun on jo monta vuotta tehnyt muuta työtä kuin raviurheiluun liittyviä asioita, ehkä alkaa olla paloa ja halua osallistua ja kantaa korttaan kekoon näissä asioissa”, Keinänen summaa.
”Parissa vuodessa on oppinut järjestelmästä niin paljon, että on muodostunut aika vahvoja mielipiteitä. Meidän pitäisi panostaa rakenteisiin paljon, ja näinä aikoina olisi tärkeää löytää muitakin tulonlähteitä kuin lajin nykyiset.”
”On todella paljon vanhempia, joiden lapsi haluaisi harrastaa hevosten kanssa, mutta he eivät edes tiedä poniraviurheilunkin olevan vaihtoehto.”
Vaikka ravialan ajat ovat haastavat, Irina Keinänen muistuttaa alalla olevan paljon potentiaalia.
”Raviurheilulla on kuitenkin iso asiakaskunta, ja tietynlainen. Meidän täytyy tunnustaa, että raviurheilu on laji sellaisille ihmisille, jotka eivät ihan viimeisillä pennosillaan sitä harrasta”, hän sanoo.
”Haluaisin, että tehtäisiin aktiivisesti töitä päästäksemme tekemään kauppoja meidän asiakaskunnastamme kiinnostuneiden tahojen kanssa. Kyse voi olla päivittäistavarakaupasta tai vaikka uusista Suomen markkinoille tulevista toimijoista.”
Myös poniraviurheilussa Keinänen näkee paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.
”Poniraviurheilu toimii hyvin, mutta iso asia on, miten siihen pääsee mukaan”, hän muotoilee.
”On todella paljon vanhempia, joiden lapsi haluaisi harrastaa hevosten kanssa, mutta he eivät edes tiedä poniraviurheilunkin olevan vaihtoehto.”
Erityisen tärkeänä Keinänen pitää myös toimivan lajipolun varmistamista. Hän toteaa, että mikään ei sido ihmisiä niin hyvin lajiin tai asiaan kuin sen parissa kasvaminen.
”Ravivalmentajien lapset kyllä kasvavat lajin pariin, mutta se ei todellakaan riitä. Meidän täytyy parantaa kaupunkilaisten mahdollisuuksia päästä lajin pariin. Siellä on monenlaisia hyppykohtia, esimerkiksi se, miten vaikka ravikoulusta jatketaan eteenpäin. Vaikka vanhemmilla olisi rahaakin, polut ovat helposti katkonaisia. Tällaiset asiat on mahdollista ja tärkeää hoitaa kuntoon.”
”Jos pääsen Hippoksen hallitukseen, toivon, että siellä on tarjolla rooli, jossa on mahdollista tehdä töitä asioiden eteen. En halua olla mikään kumileimasin, vaikka ymmärrän, että hallituksella on oma asemansa.”
Omaan digitalisaatiojohtajan työhönsä peilaten Keinänen toteaa raviurheilussa olleen erilaisia avauksia ja kokeiluja, mutta niiden liittyneen yleensä peliyhtiön toimintaan.
”Se on ollut enemmän yhden asiakassuhteen hoitoa. Nykyaikaisessa ajattelussa data on myös tosi tärkeää kauppatavaraa, jolla voitaisiin saada kumppaneita ja tulovirtoja raviurheilun pariin.”
Työssään Keinänen on seurannut läheltä koripalloyhteisön ja sen lajiliiton toimintaa. Suurimmat panostukset ovat hänen mukaansa junioritoimintaan, siihen liittyvään koulutukseen ja kumppanuuksiin.
Keinäsen mielestä näissä asioissa raviurheilulla olisi opittavaa.
”Ja se ei tarkoita, että myydään 20 000 eurolla kunkkaripakettia vapailla ravintolapalveluilla, vaan se tarkoittaa monitasoista sitoutumista asiakkaisiin. Välillä siitä näkee pieniä avauksia, mutta mielestäni kannattaisi mennä paljon isommin kuin yksittäisen ravitapahtuman ihmisten mukaan.”
Hippoksen hallitustyössä Irina Keinänen näkisi vahvuudekseen lajin ja sen toimijoiden todella hyvän tuntemuksen.
”Aika on myös hionut asenteen aika yhteistyökykyiseksi, eli ymmärrän että asioita pitää viedä eteenpäin yhdessä ja pystyn asettumaan lajin parissa aika monen saappaisiin”, hän kuvailee.
”Suhtaudun realistisesti siihen, mitä meillä on ja missä me olemme, ja haluan tehdä yhteistyötä asioiden eteen. Jos pääsen Hippoksen hallitukseen, toivon, että siellä on tarjolla rooli, jossa on mahdollista tehdä töitä asioiden eteen. En halua olla mikään kumileimasin, vaikka ymmärrän, että hallituksella on oma asemansa.”
Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippoksen valtuuskunta valitsee kokouksessaan 27.11. kolme jäsentä järjestön hallitukseen. Ehdolle on nimetty kuusi ehdokasta. MT Hevoset esittelee hallitusehdokkaat aakkosjärjestyksessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
