Länsi-Niilin kuume kipuaa etelästä kohti Pohjoismaita – asiantuntija suosittelee Keski-Eurooppaan lähtevien hevosten rokottamista

Vetcaren asiantuntijaeläinlääkäri Inka Tuominen kertoo, että rokote Länsi-Niilin kuumevirusta vastaan on Suomessa nyt ensi kertaa saatavilla.

”Vielä tällä hetkellä rokotteesta on tullut vain yksittäisiä kysymyksiä, eikä Suomessa asuvia hevosia ole tarpeen rokottaa”, hän sanoo.

Ilmastonmuutoksen myötä Länsi-Niilin kuumetta kantavat hyttyslajit kuitenkin ovat vuosien mittaan levinneet kohti pohjoista. Virus on niin sanottu zoonoosi, eli se voi tarttua hevosten ja lintujen lisäksi ihmiseen. Suomessa ei toistaiseksi ole raportoitu yhtäkään tautitapausta.

Euroopan unionin tarttuvien tautien keskuksen tilasto kertoo, että viime vuonna tautia esiintyi 14 Euroopan maassa. Reilulla 1100 hevosella virus todettiin ja sairauteen menehtyi 97 eurooppalaishevosta. Edellisvuosiin verrattuna tapausmäärä yli kaksinkertaistui.

Pohjoisin todennettu Länsi-Niilin kuumetapaus on parin vuoden takaa Pohjois-Saksasta, läheltä Tanskan rajaa.

Maat, joissa Länsi-Niilin kuumetta esiintyy eniten, ovat tapausten yleisyysjärjestyksessä Italia, Kreikka, Romania, Ranska, Espanja, Unkari, Bulgaria, Kroatia, Serbia ja Albania. Tartuntahuippu on heinä-syyskuun välinen aika, jolloin hyttysiä on ilmassa eniten.

Tuominen toteaa, että suosittelee Suomesta Keski-Eurooppaan hevostensa kanssa suuntaavia vakavasti harkitsemaan rokottamista.

”Perusrokote tehostetaan kuukauden sisällä ja sen jälkeen tehosterokotus annetaan kerran vuodessa. Rokotteen hinta vertautuu yleisimpiin nykyisiin rokotteisiin, eli rokottaminen ei maksa satoja euroja.”

Länsi-Niilin kuumeen saavista hevosista jopa 80 prosenttia pysyy oireettomina. Vakavia oireita saa noin kymmenesosa sairastuneista hevosista. Oireet ovat samankaltaisia kuin muissa virustaudeissa, esimerkiksi korkeaa, sahaavaa kuumetta, ruokahaluttomuutta, apaattisuutta ja lievää ähkyilyä. Vakavat oireet ilmenevät muun muassa keskushermostoperäisinä ja voivat olla esimerkiksi tasapainoa heikentävää ataksiaa, kasvohermohalvauksia, näköongelmia ja aistiyliherkkyyttä.

Taudin itämisaika on viikosta kymmeneen päivään. Sairastuminen todetaan verikokeesta tehdyllä vasta-ainetestillä. Sairastuneelle hevoselle ei ole tautiin lääkitystä, vaan hoidossa mennään nesteytyksellä, kipulääkkeillä ja kortisonilla.

Vaikeissa tapauksissa virustauti voi johtaa hevosen kuolemaan. Maailmanlaajuisesti kuolleisuus on jopa 20−40 prosentin luokkaa. Viime vuonna Euroopassa sairastuneista hevosista kuoli alle kymmenys.

Tuominen toteaa, että mikään rokote ei sataprosenttisesti estä tautitartuntaa, mutta Länsi-Niilin kuumeen varalta rokotettujen hevosten on todettu tautiin sairastuessaankin saavan lieviä oireita.

Sairaus on tunnettu jo 1930-luvulta, jolloin virus löytyi ihmisestä. Hevosilla ensimmäiset todetut Länsi-Niilin kuumetartunnat ovat 1990-luvun lopulta.