
”Olen ihan tosi innoissani. Jo vuosikymmenet olen ollut huolissani Suomen tilanteesta”, sanoo Suomen hevosalan digiloikkaa vauhdittava Taudit kartalle -hankkeen asiantuntija, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, eläinlääketieteen tohtori Katja Hautala.
Hautalan huoli on koskenut hevosten tarttuvien tautien seurannan ja raportoinnin hajanaisuutta, tautinäytteiden ottamisen vähyyttä ja tallien bioturvallisuuskäytäntöjen hidasta kehitystä. Hevostietokeskuksen uudessa hankkeessa lähdetään tavoittelemaan näihin asioihin tuntuvaa parannusta.
”Tarttuvilla taudeilla on sekä suuria taloudellisia että hevosen hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia. Tärkeä on myös tautitapauksista ihmisille koituva henkinen ja fyysinen kuorma. Tautien ehkäisy olisi paljon järkevämpää kuin ongelmien kanssa painiminen”, hän mainitsee hankkeen taustalla olevia syitä.
Ruokavirastossa erikoistutkijana työskentelevä Hautala toteaa, että hevosten liikkuminen paitsi maan sisällä, myös ulkomailla, lisää tautitartuntojen riskiä. Meillä pohjoisessa vielä toteamattomia, uusia tartuntatauteja saattaa hivuttautua etelästä matkustavien hevosten mukana. Sovellus auttaa sekä jo tuttujen että eksoottisten tautien ensiarvion tekemisessä ja esimerkiksi eläinlääkäriavun tarpeen arvioimisessa.
Ensi vaiheessa tarkoitus on rakentaa verkkosivut tarttuvien tautien tietopankiksi. Rinnalla kehitetään Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa mobiilisovellusta taudeista ilmoittamisen ja tautipurkausten seurannan työvälineeksi.
Sovellukseen tulevan hevosten tautitietopankin sisällön hyödyntämisessä käytetään apuna tekoälyä. Sovelluksessa esimerkiksi sairastuneen hevosen omistaja tai tallinpitäjä saa sovellukseen syöttämiensä tietojen perusteella vastauksen, mikä tauti saattaisi todennäköisimmin olla kyseessä ja mitä toimenpiteitä olisi syytä tehdä.
Merkittävä osa sovelluksessa tulee olemaan tautipurkauksista ilmoittaminen. Sitä varten sovellukseen luodaan Hautalan mukaan erilaisia käyttäjäprofiileja.
”Tauti-ilmoittamiseen luodaan vahva tunnistautuminen, jotta tiedetään mistä ilmoitus on tullut ja mihin se perustuu. Ei haluta, että yksittäistä tallia tunnistetaan, eli sovellukseen tiedot tarttuvista taudeista eivät tule paikkakuntakohtaisesti, vaan vähän laajemmalta alueelta”, hän kertoo.
Hankkeessa mietitään parhaillaan myös sitä, tehdäänkö sovellukseen hälytyksiä jo tautiepäilyistä vai vasta varmennetuista tapauksista. Hevosia uhkaavia tartuntatauteja on useita ja osa niistä on zoonooseja, jotka tarttuvat myös hevosista ihmisiin ja päinvastoin.
”Alussa tietopankkiin otetaan 11 tautia ja jatkossa lisää. Tärkeitä hevosten tarttuvia tauteja ovat hengitystievirustaudit, kuten herpekset, hevosinfluenssa ja virusarteriitti. Bakteeritaudeista pääntauti on merkittävä tallikohtaisten epidemioiden aiheuttaja. Viime vuosina myös hevosen koronavirustartuntoja on todettu aiempaa enemmän”, Hautala toteaa.
Myös eksoottisemmat pohjoista lähenevät uhat, kuten piroplasmoosi, Länsi-Niilin kuume, näiveytystauti, afrikkalainen hevosrutto ja Suomessa viitisen vuotta sitten löydetty vuohisrokko tulevat tietopankkiin.
”Sovellus on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, kuten hevosenomistajille, tallinpitäjille ja eläinlääkäreille. Sovelluksen myötä saadaan taudit kartalle ja ryhtiä niiden torjuntaan.”
Katja Hautala on vuosia ollut Euroopan hevospraktikkoyhdistysten tarttuvien tautien työryhmässä ja toimii nykyään sen puheenjohtajana.
”Hevosten tarttuvien tautien torjunta on minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia.”
Ranskassa ja Iso-Britanniassa on olemassa järjestelmät hevosten tarttuvista taudeista ilmoittamiseen. Ne perustuvat verkkosivuihin. Hautala toteaa, että hänen tietonsa mukaan tähän tarkoitukseen kehitettyä tekoälyä hyödyntävää mobiilisovellusta ei löydy vielä maailmasta, eli Suomi on tässä yhteydessä digiloikan etunenässä.
Hanke on saanut osarahoitusta EU:n maaseuturahastosta ja kesäkuun 2028 loppuun kestävän hankkeen kokonaisbudjetti on reilut 260 000 euroa. Hautala kertoo, että rahoitusta käytetään myös hevosten tautinäytteiden diagnostiikkaan. Tavoitteena on taloudellisella tuella kannustaa hevosenomistajia otattamaan näytteitä sairastuneista hevosistaan.
Katja Hautala näkee käytännön tautitorjunnan lisäksi hankkeella myös muita hyötyjä, joista yksi merkittävä on tauteihin liittyvä salailun ja häpeän kulttuurin hälventäminen.
”Hevosten tautipurkauksia häpeillään ja piilotellaan turhaan. Toivottavasti päästään eroon tästä stigmasta, sillä on aivan kaikkien etu, että tarttuvista eläintaudeista tiedotetaan avoimesti ja ne saadaan torjuttua.”