Ravihevosilla alkamassa vuohisrokkoepidemia? Tutkijat erityisen kiinnostuneita tarttumisesta ihmiseen

Vuohisrokon aiheuttaa vain Suomessa tavattu hevosen parapox-virus. Sen arvioidaan voivan tarttua myös ihmisiin ja aiheuttavan heilläkin iho-oireita.

Ensimmäisen kerran parapox-virus löytyi nuorelta ravihevoselta Suomessa vuonna 2013.

Viimeisin iso epidemia oli ravihevosilla talvella 2021-2022. Silloin sairaudesta tehdyssä kyselytutkimuksessa vastaajat kertoivat, että tauti puhkesi usein raviradalla käynnin jälkeen.

Vuohisrokkoa tutkivan tutkijaryhmän jäsen, eläinlääketieteen tohtori Katja Hautala kertoo, että sittemmin he ovat tutkineet hevosten vanhoja verinäytteitä noin 10 vuoden ajalta. Niistä löydettyjen parapox-viruksen vasta-aineiden perusteella epidemia näyttää toistuneen kolmen vuoden välein.

"Odotimme, että tänä talvena se taas tulee", Hautala paljastaa.

Vuohisrokko aiheuttaa hevosen yhteen tai useampaan jalkaan rakkuloita, jotka myöhemmin alkavat erittää visvaa. Tulehtunut jalka voi olla erittäin kipeä, ja hevonen saattaa ontua jopa käynnissä. Jos viruksen heikentämään jalkaan iskee bakteeritulehdus, rakkulat alkavat märkiä. Kuumetta on harvoin.

Sen sijaan on havaittu, että joskus ennen rakkuloiden puhkeamista hevosella on esiintynyt startissa suorituskyvyn laskua. Jos hevonen ei tunnu olevan oma itsensä ja tallissa esiintyy vuohisrokkoa, kannattaakin miettiä hevosen jättämistä pois startista, Hautala vinkkaa.

Virusta on löytynyt vahvistetusti talleilta Pohjois- Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla, ja tutkittavana on talli Päijät-Hämeessä. Hautala huomauttaa, että virusta lienee kuitenkin liikkeellä laajasti.

”Todennäköisesti tämä on jäävuoren huippu”, hän sanoo.

Hevosten parapox on siis vain Suomessa havaittu sairaus. Ruotsissa vuohisrokon tapaisia oireita on havaittu hevosilla talvella 2021-2022, mutta sieltä ei ole löydetty vahvistetusti hevosen parapox-virusta.

Sen sijaan lampailla on pitkään tunnettu maailmanlaajuisesti esiintyvä lampaiden parapox-virus ja sen aiheuttama orf-ihosairaus. Se on zoonoosi eli sairaus, joka tarttuu eläimestä ihmiseen. Ihmisellä orf-virus aiheuttaa paikallisia kivuliaita ihomuutoksia yleensä käsiin.

Myös hevosten kohdalla epäillään viruksen tarttumista eläimestä ihmiseen.

Hautala kertoo, että kyselytutkimuksessa todettiin, että vuohisrokkoisia hevosia hoitaneilla ihmisillä oli enemmän iho-oireita kuin terveitä hevosia hoitaneilla.

Hautala kehottaakin huolehtimaan hyvästä käsihygieniasta ja käyttämää ehdottomasti käsineitä sairastunutta hevosta hoidettaessa. Hän kuitenkin painottaa, että ihmisillä hevosen vuohisrokkotatartuntaan liitetyt oireet ovat olleet lieviä.

Eläinlääketieteen tohtori Katja Hautala on tutkinut parapox-viruksen lisäksi muun muassa hevosten loisia. Kuva: Ville Toivonen

Lampaiden parapox-viruksen tiedetään säilyvän ympäristössä vuosien ajan. Nyt tutkijaryhmä yrittää kiivaasti päästä kiinni hevosten viruksen leviämisreitteihin ja pyrkii ottamaan ympäristönäytteitä, jotka kertoisivat, missä virus viihtyy.

Tutkimusryhmä olisi myös erittäin kiinnostunut saamaan näytteitä ihmisten iholöydöksistä.

”Meillä on jonkin verran tutkimusrahoitusta jäljellä. Otamme tutkimusnäytteitä niin kauan kun rahaa riittää”, Hautala sanoo.

Tavoitteena on myös onnistua viruksen viljelyssä, jotta esimerkiksi sen kestävyyttä erilaisia ympäristöolosuhteita vastaan voidaan tutkia. Mahdollisesti virus viihtyy kylmässä, koska epidemiat ovat ajoittuneet talveen.

Tällä hetkellä ei tiedetä, mistä johtuu nyt näkyvä epidemian esiintyvyys kolmen vuoden välein. Rytmi saattaa johtua siitä, että välivuosien aikana vanhempien hevosten vastustuskyky laskee ja radoille tulee uusia nuoria hevosia, jotka eivät ole vielä kohdanneet virusta.

Vuohisrokon itämisaika on kolmisen päivää. Tarttuakseen parapox-virus vaatii pienen ihorikon. Taudin ehkäisemiseksi Hautala painottaa hevosten hyvää ihonhoitoa ja hygieniaa. Iho tulisi pitää puhtaana ja kuivana. Hevosilla olisi hyvä olla omat jalkasuojat, tai ne pitää pestä ja desinfioida hevosten välissä. Hevosia hoitavien ihmisten tulee pestä kätensä saippualla ja käyttää käsidesiä eri hevosia hoitaessaan. Sairastuneita hevosia tulee hoitaa käsineet kädessä, ja sairastuneiden hevosten karsinoihin ja tarhoihin ei pidä laittaa muita hevosia.

Vuohisrokkoa hoidetaan hyvällä paikallishoidolla, Hautala neuvoo. Tärkeää on yrittää ehkäistä bakteeri-infektiot desinfioivilla pesuilla ja esimerkiksi hunaja- tai pihkavoiteella. Jos hevonen on kipeä, kipulääkitys on tarpeen. Jos hevonen ei onnu, sitä voi liikuttaa kevyesti.

Suomalainen tutkijaryhmä on kehittänyt PCR-testin, jolla parapox-virus diagnosoidaan. Hevosesta voi myös ottaa verikokeet kahden viikon välein, ja parapox-vasta-aineiden nousu osoittaa akuutin vuohisrokkotartunnan.