
Puutiaisten puremista voi hevosiin tarttua muun muassa borrelioosi, anaplasmoosi, piroplasmoosi ja aivokuume eli TBE. Hevosilla puutiaisvälitteisiä tauteja löytyy Suomessa harvakseltaan ja siihen on syy.
”Tartunnat eivät ole harvinaisia, mutta tartunnasta oireilevat tapaukset ovat”, toteaa tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala Helsingin yliopistosta.
Esimerkiksi Borrelia-tartunnan saaneen eläimen elimistö reagoi ja muodostaa vasta-aineita. Hautalan mukaan tartuntoja löytyy, mutta suurelle osalle ne eivät aiheuta oireita.
”Vasta-aineiden löytyminen ei tarkoita, että hevonen olisi sairastunut borrelioosiin. Jos borrelioosiin liittyviä monimuotoisia oireita löytyy, lähtee hoitava eläinlääkäri sulkemaan muita oireet aiheuttavia syitä pois. Jos muuta selittävää syytä ei löydy ja vasta-aineet ovat koholla, voidaan kokeilla borrelioosin hoitoon tarkoitettua antibioottilääkitystä.”
Borrelia- ja anaplasmatartunnan saaminen edellyttää, että verta imevä puuutiainen on ollut hevoseen kiinnittyneenä yhden–kahden vuorokauden ajan. Tässä ajassa bakteeri ehtii siirtyä hevoseen.
Suomessa on vuodelta 2010 yksi dokumentoitu anaplasmoositapaus hevosella. Tapauksia lienee useampia, koska sairaus paranee usein itsestään päivien tai parin viikon aikana. Virusperäistä aivokuumetta ei ole Suomessa raportoitu hevosilla ja muualla Euroopassa sitä on vain yksittäisiä tapauksia.
Borrelioositartunta on yleisin, mutta siitä ei Hautalan mukaan ole kattavia tilastoja, sillä Suomessa tällä hetkellä esiintyvät puutiaisvälitteiset hevosten taudit eivät kuulu viranomaisten tilastoimiin, lakisääteisesti vastustettaviin eläintauteihin.
”En yhtään ihmettelisi, jos hevosilla olisi muitakin puutiaisvälitteisiä tauteja, joita ei vaan vielä ole tunnistettu.”
Suomessa on toistaiseksi löydetty vain Ixodes-suvun puutiaisia, jotka levittävät muun muassa anaplasmoosin ja borrelioosin aiheuttavia bakteereita. Ilmaston lämpenemisen myötä saattaa Suomen leveyspiireille levitä uusia puutiaislajeja ja niiden mukanaan tuomia tauteja.
”Ensimmäisenä uhkakuvana mieleen tulee piroplasmoosi, joka on eteläisessä Euroopassa hyvin tavallinen. Joillain alueilla jopa sata prosenttia hevosista on saanut tartunnan. Meillä piroplasmoosia on löydetty vain tuontihevosista, sillä tautia levittävää puutiaislajia ei vielä esiinny Suomessa”, Hautala kertoo.
Piroplasmoosin aiheuttavaa veren punasoluihin hakeutuvaa alkueläintä tartuttava Dermacentor-suvun puutiaiskanta on kuitenkin levinnyt jo Tanskan korkeudelle. Hautalan näkemys puutiaisvälitteisten tautien tulevaisuudesta on tartunnan kohteiden kannalta melko synkkä.
”Todennäköisesti tauteja löydetään lisää, kun eteenpäin mennään. En yhtään ihmettelisi, jos hevosilla olisi muitakin puutiaisvälitteisiä tauteja, joita ei vaan vielä ole tunnistettu.”
Borrelioosi, bakteeriperäinen
Oireet: jalkaa vaihtava ontuma, jäykkyys, tasapainohäiriöt, kuume, kasvohermohalvaus, silmätulehdus, harvinaisena keskushermostohäiriöt.
Diagnoosi: vasta-ainetestauksen jälkeen erotusdiagnoosi muiden samanlaisia oireita aiheuttavien sairauksien pois sulkemiseksi.
Hoito: antibioottilääkitys.
Anaplasmoosi, bakteeriperäinen
Oireet: kuume, heikkous, tasapainohäiriöt, ruokahaluttomuus, jalkojen turvotus, limakalvojen kellerrys.
Diagnoosi: bakteerin osoittaminen verisivelynäytteestä, PCR tai vasta-ainetestaus.
Hoito: Menee usein ohi itsestään, nuorilla hevosilla yleensä vähäisemmät oireet. Kipulääke- ja antibioottikuuri tarvittaessa.
Piroplasmoosi, bakteeriperäinen
Oireet: akuutissa muodossa kuume, ruokahaluttomus, anemia, limakalvojen kellerrys, turvotuksia, ähkyoireita, hengitysvaikeuksia. Kronisessa muodossa lievä ruokahaluttomuus, suorituskyvyn lasku, laihtuminen.
Diagnoosi: alkueläimen osoittaminen verisivelynäytteestä PCR tai vasta-ainetestaus.
Hoito: yksi tehoava lääke, sairastunut hevonen jää usein taudin kantajaksi.
Puutiaisaivokuume TBE, virusperäinen
Oireet: oireeton tai neurologisia oireita.
Diagnoosi: vasta-ainetestaus ja muiden syiden poissulkeminen (ks. Borrelia).
Hoito: oireenmukainen hoito, viruslääkkeitä kokeiltu.