
Puutiainen eli punkki, kenties Suomen vaarallisin eläin, on tänä kesänäkin saanut julkisuutta, kun ihmiset ovat ilmoittaneet tutkijoille löytämistään punkeista.
Niiden levittämä bakteeritauti, borrelioosi, on entistä yleisempää ja viruksen aiheuttamaa punkkienkefaliittia eli aivokuumettakin sairastetaan.
Aivan omituinen ongelma, jota jotkin punkit välittävät, on liha-allergia. Yhdysvaltain tautikeskus CDC on vastikään ilmaissut huolensa näiden tapausten jyrkästä lisääntymisestä Atlantin takana.
Tämä yliherkkyys lihalle voi joskus olla jopa kuolemaksi, jos se aiheuttaa anafylaktisen eli äkillisen monioireisen yliherkkyysreaktion.
Punkin puremiin liitetty liha-allergia eli alfa-gal allergia johtuu siitä, että joidenkin punkkien syljessä on galaktoosi-alfa-1,3-galaktoosi -yhdistettä, yhdenlaista sokeria.
Samaa alfa-galia on etenkin punaisessa lihassa, mutta myös maidossa tai gelatiinissa. Ihmisissä sitä ei kuitenkaan ole. Kun punkki puree, varsinkin toistuvasti, ihminen herkistyy alfa-galille.
Allergiaoireita tulee, kun myöhemmin nautitaan punaista lihaa tai muita alfa-galia sisältäviä tuotteita. Yhdysvalloissa etenkin lone star -punkin (nimi tulee selässä olevasta vaaleasta täplästä) on todettu levittävän liha-allergiaa.
Tosin muiltakin punkeilta se näyttää onnistuvan. Myös Australiassa on todettu sikäläisen punkin aiheuttamaa liha-allergiaa.
Suomessa Duodecim-lehdessä kaksi vuotta sitten julkaistu artikkeli käsitteli anafylaksiaa ja sitä laukaisevia allergeeneja. Sen mukaan meillä oli tavattu vain muutamia tapauksia alfa-gal allergiaa, mutta naapurimaassa Ruotsissa oli jo satoja potilaita.
Siitä voisi vetää johtopäätöksen, että meidänkin punkkimme voivat liha-allergiaa välittää.
Taudin toteaminen on hankalaa, koska oireet voivat olla hyvin moninaiset. Yliherkkyyksille tyypillisen ihottuman lisäksi voi ilmaantua pahoinvointia, vatsakipuja, ripulia, yskää ja hengenahdistusta.
Oireet näyttävät myös vaihtelevan potilaasta toiseen. Lisäksi ne saattavat ilmaantua vaihtelevalla viiveellä lihan syönnin jälkeen. Liha-allergiaepäilyn herätessä verinäytteen vasta-ainetesti voi johtaa diagnoosiin.
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.