Fredi sai ykköspalkinnon. Se emä on tamma Tuohi (Kitin Romeo - Pölyke). Isä Jules oli 4-vuotiaana kantakirjauksessa säkäkorkeudeltaan 136 senttiä. Kuva: Suomen Hippos/Leena Kahisaari
70-vuotias Liisi Uski kasvatti Oripäivien parhaan pienhevosen
Ykköspalkitun Fredin isän isän isä on Uskin ensimmäinen oma ori Jeppo.Tilaajalle
Liisi Uski (vas.) toivoo, että Henna Arpalo ehtisi ratsuttaa Fredinkin hyväksi. Ratsastajaa se kyllä jo kantaa selässään. Kuva: Suomen Hippos/Leena KahisaariJeppo eli 38-vuotiaaksi ja se lopetettiin viime vuonna karkauspäivänä. Fredin isä on Jules, ja sen isä Jepon Julius.
Fredi esiintyi Ratsuoripäivillä Ypäjällä keskiviikkona, ja sitä kiiteltiin muun muassa melko joustavasta ravistaan, jota se osasi pidentää, ja tahdikkaasta, pyörivästä laukastaan. Ajokokeessa se oli erittäin toimiva ja muutenkin luonne sai kiitokset.
Helmikuun lopussa 70 vuotta täyttänyt Liisi Uski oli paikalla, mutta hän ei ole enää vuosiin esittänyt oriitaan itse. Fredinkin ajoi luottokuski ja -ratsastaja Henna Arpalo.
”Tämä on vähän välityö”, Uski sanoo Fredistä. ”Ja sillä tarkoitan sitä, että se kirjattiin ajettavuudella, eikä ratsastettavuudella. Ratsastettavuudella kirjaamisessa on minun kannaltani isompi työ, kun pitää löytää maneesit ja kaikki harjoitteluun.”
Uski kertoo, että hän ei poikkeuksellisesti jännittänyt juuri yhtään.
”Yleensä olen jännittänyt ihan sikana koko touhua. Mutta tulisiko iän myötä”, hän sanoi.
Oli mielessä kyllä sunnuntainen hehkutuskin. Silloin hän sai Suomenpienhevosyhdistyksen kokouksessa Suomen Hippoksen kultaisen ansiomerkin. Palkitsemisperusteina olivat pyyteetön ja tinkimätön yli 30 vuoden työpanos hevosalan yrittäjänä sekä useiden hevosalan yhdistysten aktiivisena jäsenenä toimiminen. Uskin ansiomerkkihakemusta puolsivat Pienhevosyhdistyksen lisäksi Etelä-Suomen Hevosjalostusliitto, Suomenratsut ry ja Vihdin Hevosjalostusyhdistys.
Kasvatuksessaan Uski kertoo kiinnittävänä huomiota erityisesti hyvää rakenteeseen, ja ykköspalkinnot näyttelyistä ja oripäiviltä ovatkin hänelle tuttuja.
”Luonnekin on tietysti tärkeä, mutta kyllä kaiken luonteisia on vuosien aikana tullut näytettyä”, hän sanoo.
Oma mieltymys on pieni pää, niin kuin Jepolla.
”Jos on ihan hirveän kokoinen pää pienellä hevosella, niin eihän se silmää miellytä”, Uski hymyilee.
Pienistä hevosista hän on pitänyt aina, vaikka niiden kasvattajaksi hän joutui vähän vahingossa. Hän oli ravi-ihminen, niin kuin hänen isänsä Alpokin. Isä tykkäsi tammoista ja tytär oriista, ja siksi isä antoi Jepon tyttärelleen. Lujaa ravia Jeppo ei tykännyt mennä, eikä se päässyt koskaan starttiin. Se löysi kuitenkin paikkansa paitsi Uskin elämän hevosena, myös pienhevosjalostuksessa. Varsoja jäi 57.
”Suhdeluku on hyvä, kun vieraita on enemmän kuin omia.”
Fredi asuu Vihdissä Uskin omassa tallissa. Omia hevosia Uskilla on nykyään alle kymmenen.
”Varovasti laskin, kun kaikki sitä kysyy. Suhdeluku on hyvä, kun vieraita on enemmän kuin omia. Alle kymmenessä ollaan pikkuhiljaa. Ja väheneväthän ne, kun uusia ei ole tulossa”, Uski sanoo.
Uskin tallilla on oletettavasti edessä kolmas kevät, kun yhtään tammaa ei varsoteta. Päätös on oikeastaan hänen vuotta vanhemman isosiskonsa, joka asuu Pieksämäellä, mutta on auttanut paljon.
”Eikä hän ollut hevosihminen ollenkaan”, Uski kertoo.
Sisko totesi jokunen vuosi sitten, että jos varsoja vielä tulee, hän lopettaa auttamisen, ja Uski on ottanut sen komennon vakavasti.
Vanhimmat varsat ovat nyt kaksivuotiaita. Niitä on yhteensä neljä, yksi Juleksesta ja kolme Sibbosta.
”Kyllä tämä hiljentynyt on.”
Uski kertoo, että 70 täyttäminen oli hänelle samanlainen ihmetyksen aihe kuin viidenkympin kohdalla: yhtään ei tunnu niin vanhalta.
”Mutta aika paljon raihnaisempi olen”, hän sanoo.
Toinen jalka alkoi vaivata jo aikaa sitten, ja siksi Uski osti itselleen mönkijän. Nyt jalka on paljon parempi, ja Uski on alkanut tehdä neljästä päivittäisestä heinänjakokierroksesta puolet jalkaisin.
Mönkijästä hän tykkää, mutta tietokoneesta ei. Se vaikeuttaa varsojen myymistäkin.
”Pitkään sanoin, että minä en mitään skannaamista opettele, mutta kyllä sen aion opetella seuraavaksi”, hän sanoo.
Ja kyllä hän vähän unelmoi vielä kasvattamisesta.
”Minorilla (A.T. Unikuva – Jeppo) tekisi mieli teettää omia. Se me mennään Kylämäelle Orisuoraan esittelemään, jos olisi vieraitakin tammoja”, hän sanoo.
Uski kiittelee, kuinka hienoja suomenpienhevosia nykyään on, muutkin kuin omat. Samalla vähän huolestuttaa ja harmittaa hevosalan tilanne laajemmin.
”Kyllä tämä hiljentynyt on”, hän sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
