Antti Lehtisalo tunnetaan Kuusaan Virma Oy:n kautta menestyneenä hevoskasvattajana. Tässä hän juhlii kasvattamansa ja osaomistamansa Lewis Alen kriteriumvoittoa yhdessä puolisonsa Anu Lehtisalon kanssa vuonna 2018. Kuva: Anu Leppänen
Hippoksen puheenjohtajaksi palannut Antti Lehtisalo: ”Raviurheilun laiva on nyt pakko kääntää”
Antti Lehtisalo olisi toivonut järjestön menneen viiden vuoden aikana enemmän eteenpäin.Tilaajalle
Antti Lehtisalo kuvattuna kotiradallaan Kouvolassa. Aiemmin työuransa aktiiviupseerina tehnyt Lehtisalo on eläkkeellä prikaatikenraalin paikalta ja toimii nyt Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n toiminnanjohtajana. Kuva: Ville ToivonenRaviurheilun ja hevosjalostuksen keskusjärjestö Suomen Hippos sai vuodenvaihteessa uusvanhan puheenjohtajan, kun Antti Lehtisalo palasi marraskuun lopussa kokoontuneen Hippoksen valtuuskunnan valitsemana yhdistyksen johtoon.
Lehtisalo valittiin suoranaisella äänivyöryllä, sillä hän sai 33 yhteensä 39:stä äänestä.
Edellisen kerran Lehtisalo toimi Hippoksen puheenjohtajana vuoden 2017 alusta maaliskuuhun 2018.
Lehtisalon aiempi kausi päättyi eroon. Eroon johti se, että hänen yhtiönsä kasvattamien varsojen havaittiin tunnistetun sääntöjen vastaisesti ulkomailla.
Uudelleen puheenjohtajaksi pyrkiminen oli Antti Lehtisalon mukaan kovan mietinnän takana.
”Jouduin pohtimaan, pystynkö lähtemään viemään asioita oikealla tavalla eteenpäin. Mietin, ovatko asiat menneet viiden vuoden aikana sillä lailla eteenpäin, että niitä voi lähteä järkevästi edistämään”, hän muotoilee.
Ovatko asiat menneet eteenpäin? Lehtisalon vastaus kysymykseen on sekä kyllä että ei.
”Olisin toivonut, että tietyissä asioissa olisi taustalla tapahtunut isompia ratkaisuja. Valitettavasti monessa asiassa törmää yllättävän samanlaiseen tilanteeseen, olkoon se tukipolitiikka, raviratojen tilanne tai ulkopuolinen varainhankinta.”
Lehtisalolla on aikaisemmalta kierrokseltaan reilun vuoden kokemus Hippoksen puheenjohtajuudesta.
”Paljon helpompi on nyt lähteä liikkeelle. Viimeksi tuntui, ettei päätöksenteossa vielä ollut strategista ajattelua, jonka päälle olisi pystynyt alkaa rakentaa”, hän kuvailee.
”Maailma on muuttunut paljon, mutta ainakin uskon, että nyt on helpompi poimia ydinasiat. Ainakin omasta mielestäni nyt ollaan oikeissa asioissa kiinni.”
Hevosalan haasteet eivät ole pienimmästä päästä. Ravialalla on vuosikymmenet puhuttu rakenteiden uudistamisesta siinä kuitenkaan onnistumatta.
”Nyt on pakko tehdä strategisia kääntöjä. Raviurheilun laiva on nyt pakko kääntää, tai sitten se jää meiltä kääntämättä”, Lehtisalo kiteyttää.
Puheenjohtajan kaipaamia toimenpiteitä ovat kotimaisen kasvatuksen tukeminen nuorten hevosten kilpailumahdollisuuksiin panostamalla sekä raviratojen tilanteen selkiyttäminen.
Lehtisalo haluaa uudistaa nykyistä tukimallia niin, että raviradat eivät enää kilpailisi keskenään ravipäivistä ja tukieuroista, vaan asioita voitaisiin arvioida kokonaisuutena.
”Ravirata saisi toimintatuen kokonaismäärän, ravipäivien määrän sekä palkintotuen, mutta näiden kehysten sisällä he saisivat suunnitella enemmän itse.”
”Joudumme tekemään analyysin siitä, mitkä ovat eri ratojen vahvuuksia.”
Aiempi puheenjohtaja Kari Eriksson (oikealla) onnitteli Antti Lehtisaloa tämän valinnan jälkeen. Eriksson ei ollut enää ehdolla jatkokaudelle, ja Lehtisalon vastaehdokkaana oli Juha Lyyski. Kuva: Carolina HusuIkuisuusasia on ympärivuotisten raviratojen lukumäärä.
”Varmaan jumpataan kahdeksan ja kahdentoista radan välillä”, Lehtisalo olettaa.
”Joudumme tekemään analyysin siitä, mitkä ovat eri ratojen vahvuuksia. Niille radoille, jotka eivät tule ajamaan ympäri vuoden, pitää tietysti löytää niille sopiva rooli ja profiili. Täytyy löytää mallit ja tavat, joilla kukaan ei koe tulleensa kaltoin kohdelluksi. Se ei ole helppo yhtälö, kun johonkin kohtaan pitää kuitenkin vetää viiva väliin.”
Uudistusten tarpeesta on puhuttu iät ja ajat, mutta niiden toteuttaminen on aina tyssännyt.
”Olen toiveikas”, Antti Lehtisalo painottaa kysyttäessä uudistumisen mahdollisuuksista.
”Ajattelen niin, että iso osa raviurheilevasta Suomesta toivoo, että asioita vietäisiin oikeasti eteenpäin. Kun käyrät ovat monessa asiassa laskevia, on pakko tehdä muutoksia. Sitä ei tiedä, ovatko yksittäiset muutokset oikeita, mutta se tiedetään, että muutoksia tarvitaan. Tehdään muutosta hallitusti ja yhdessä.”
- Osaston luetuimmat
