Jone Illi kertoo olevansa luonteeltaan rauhallinen ja pyrkivänsä aina positiivisuuteen. Hän toteaa olevansa myös rohkea, joskus uhkarohkeakin. Kuva: Kari Salonen
Voittamaan oppineen Jone Illin tähtäin korkealla
Suomalaisen esteratsastuksen tulevaisuuden toivo hamuaa vaikean lajin absoluuttiselle huipulle.Tilaajalle
Jone Illi kertoo, että on vaikeaa olla Suomessa nyt, kun monet muut suomalaiset kilpailevat jo täyttä häkää Keski- tai Etelä-Euroopassa. ”Mutta pitää luottaa siihen, että meidän hevoset ovat kesällä sitten parhaassa kunnossa”, hän sanoo. Arkistokuvassa ratsuna Celtas Quillian. Kuva: Heidi Lammi PhotographyJone Illi oli lapsitähti, joka voitti lapsiratsastajien suomenmestaruuden ensimmäisen kerran vuonna 2019 vain 11-vuotiaana. Ratsuna oli nyttemmin jo uransa lopettanut tamma Eolita L. Sen jälkeen Illi on voittanut kaikki SM:t, joihin hän on osallistunut. Vuonna 2022 hän voitti Eolitalla junioreiden Euroopan mestaruuden ollen tiettävästi kilpailun nuorin kultamitalisti koskaan.
Tänä vuonna Illi täyttää 18, ja hänellä on edessään viimeiset EM:t junioreiden ikäryhmässä. Tähtäin on jo siirtynyt kansainvälisiin aikuisten luokkiin.
Illi kertoo, että jo ensimmäisissä EM:issä hän aikoi voittaa.
”Kun lähden kilpailuihin, ajattelen aina, että pystyn voittamaan. Se on mielestäni hyvä luonteenpiirre. Mutta joskus yritän liikaa, niin kuin viime vuoden EM:issä”, hän sanoo.
Silloin hän putosi satulasta kilpailuiden ensimmäisellä radalla epäonnistuneen lähestymisen seurauksena, ja peli oli menetetty. Onneksi muuta menestystä vuoden mittaan tuli, vaikka kausi oli aiempia haastavampi. Kun esteet ovat nousseet ja radat vaikeutuneet, Illi on joutunut huomaamaan, että aina ei voi voittaa.
”Intohimoa on ja motivaatiota.”
Ratsastajana hän on silti leimallisesti nimenomaan sellainen, joka voittaa. Esteratsastuksessa voi olla myös taitava nollaradan tekijä ja hevosten kouluttaja, mutta Illin supervoima on ajan ratsastaminen ja kyky saada innostettua hevoset liekkeihin, yrittämään kaikkensa.
Kun hän oli lapsi, pahat kielet moittivat häntä kaahaamisesta ja turhasta pikkuvoittojen metsästämisestä. Illi miettii nyt jälkikäteen, että ehkä hevosia olisi voinut säästää enemmän. Hänen uraansa ajatellen lähestymistapa oli kuitenkin oikea. Vain ratsastamalla nopeasti oppii ratsastamaan nopeasti.
”Olen kiitollinen äidilleni ja valmentajilleni, että olen aina saanut ratsastaa voitosta. Kaikki ne uran alkuvaiheen voittoradat ovat olleet tärkeitä. Nyt mä jo tiedän, kuinka voitetaan”, hän sanoo. ”Jos mä itse saan joskus hevosratsastajalapsia, ajattelen samalla lailla.”
Isoja luokkia hypätessä on pitänyt muuttaa taktiikkaa. Monipäiväisten kilpailuiden ensimmäisissä luokissa hän ottaa tuntumaa hevosiin ja areenaan, ja ykköseksi pyritään kullekin hevoselle tärkeimmissä luokissa.
Illissä yhdistyy vahva usko itseen ja nöyryys lajin edessä. Hän luettelee, kuinka paljon on parannettavaa. On kehitettävä omaa pääkoppaa, tekniikkaa, istunnassa ylävartaloa ja kättä. Vastikään hän on miettinyt psyykkisen valmennuksen ottamista, sillä viime EM:ien epäonnistumisen syynä hän näkee olleen itse itselle kasatut paineet.
”Kun voitin EM:t silloin ensimmäisellä kerralla, asetin riman korkealle”, hän hymähtää.
Erityisen haastavan lajin esteratsastuksesta tekee se, että huipulle noustessa on löydettävä hevosia, joiden hinnat kipuavat miljooniin. Se ei himmennä eteläpohjalaisen nuoren miehen uskoa. Hän toteaa, että kun tarpeeksi yrittää, se kyllä palkitaan.
”Kyllä mä uskon, että mulla on päätä siihen. Intohimoa on ja motivaatiota. Uskon vahvasti, että se voi joskus tapahtua”, hän sanoo.
”Uskon, että se on taistelija.”
Illillä on tällä hetkellä kahdeksan ratsastettavaa hevosta, joista ykköshevoset ovat Kenneth Varsanpään omistamia. Illien perhe myös kasvattaa hevosia.
Tulevan kauden ykköshevonen on Celtas Quillian, jonka kanssa Illi on voittanut muun muassa kolmen tähden 145-luokan Tallinnassa ja Helsinki Horse Show’n kansainvälisen avajaisluokan. It’s Me G:llä tuli viime vuonna Pohjoismaiden mestaruus. Myös uusin hevonen, 8-vuotias Starlight innostaa todella.
”Uskon, että se on tosi, tosi hyvä, ja just mun näköinen. Varovainen ja nopeahko tamma, joka on yritteliäs. Uskon, että se on taistelija”, Illi kiittää.
Hän toteaa, että vaikka kilparatsastajana haluaa aina parempaa, hän on iloinen ja kiitollinen nykyisistä hevosista ja siitä tilanteessa, jossa hän on nyt.
Ja jos kaikki haaveet eivät toteudukaan, joka tapauksessa hän haluaa ammatin hevosalalta.
”Kyllä se mun mielestä on kaunista, kun pääsee työskentelemään hevosten kanssa. Se on kiehtovaa ja tuntuu hyvältä, kun luottaa hevoseen ja itseensä”, hän sanoo.
”Mutta kyllä mä tykkään myös voittaa.”
- Osaston luetuimmat
