

Talvikki Järvinen teki viime vuoden lopulla pienen elämänmuutoksen ja osti oman hevostilan Turengista. Nyt hänen kolme omaa hevostaan ja siskon lasten poni elävät yhdessä laumassa.
Ihan vaivaton alku ei ollut, sillä ensimmäisen syksyn päätteeksi nyt 17-vuotias ruuna Danser T sairastui pahasti.
”Itsenäisyyspäivän aattona olisin lopettanut sen, mutta kollegat kielsivät lopettamasta. Se oli tosi kipeä, ja ajattelin, että se kuolee minä hetkenä tahansa”, Järvinen kertoo.
Kollegat patistivat hänet kuitenkin viemään hevosen vielä Yliopistolliseen hevossairaalaan Helsinkiin.
”Sillä oli kipuoireita, se ei syönyt, ei juonut, ei tehnyt mitään. Vain paska kulki”, Järvinen kertoo.
Tulehdusarvot eivät olleet koholla, ja myös Viikissä oltiin ymmällään. Ruunan suolisto päätettiin ultrata, ja kun se aamulla pari kertaa yskähti, myös keuhkot. Vika löytyi jälkimmäisistä. Ne olivat täynnä paiseita, eli hevosella oli paiseinen keuhkokuume. Kun antibiootit aloitettiin, alkoivat tulehdusarvotkin kohota, kunnes ne taas lähtivät laskuun paranemisen myötä. Viikon päästä hevonen pääsi kotiin.
”Tane (Danser T) ei ole koskaan toiminut niin kuin normaalit hevoset”, Järvinen hymähtää.

Valjakkokilpailukalenterissa on tänä vuonna vähän välivuosi, kun ajetaan vain PM:t ja nekin Suomessa. Järvinen valmentautuu niihin sekä Danser T:llä että 10-vuotiaalla Kassanderilla. Danser T:n kanssa on aloitettu hyvin varovaisesti, mutta Järvinen on toiveikas. Vaikka Danser T tulisi hyvin kuntoon, se joka tapauksessa jäähdyttelee jo.
”En usko, että tähtään sillä ensi vuoden MM-kilpailuihin. Ei se olisi ensimmäinen hevonen, joka voittaa 18-vuotiaana MM:t, mutta sen luonteella en lähtisi veikkaamaan”, hän naurahtaa.
Moninkertainen arvokisakävijä ja kansainvälinen menestyjä on luonteeltaan erikoinen. Järvinen kertoo ajaneensa ruunalla uudessa asuinpaikassa vaikka kuinka monta kertaa, mutta kun hän vastikään lähti liikkeelle ensimmäistä kertaa ratsain, ei hevonen uskaltanut mennä mihinkään. Myös kilpailumenestys on kärsinyt liiasta tuijottelusta.
”En minä ymmärrä sen hevosen sielunelämää. Olen jo luovuttanut”, Järvinen tunnustaa.
Talvikki Järvinen on pyrkinyt tekemään hevosensa Dancer T:n elämästä mahdollisimman rentoa, mutta hevonen järkyttyy helposti niin kotona kuin kilpailuissa.
Viimeisimmäksi hän on kokeillut siihen Tristan Tuckerin menetelmää opiskellen sitä nettiharjoituksilla. Tuckerin pääajatus on, että hevonen opetetaan itse hallitsemaan oma mielentilansa ja tuntemaan olonsa varmaksi omassa kehossaan. Danser T:n kanssa se ei ole toiminut.
Järvinen miettii, että osasyynä on ehkä ruunan takajalkojen hermostohäiriö shivering. Se ei pysty peruuttamaan maasta käsin eikä ratsain, vaikka vaunujen kanssa se peruuttaa. Monessa menetelmässä hevosten keskittymistä pyydetään peruuttamalla.
”Se on niin tosi epälooginen hevonen. Se ei pysty toimimaan normaalisti. Mutta se saa olla, mitä se on”, Järvinen huokaa lämpimästi.
”Nyt se ei enää juokse ihmisten yli ja katoa kuuta kiertävälle radalle.”
Nuoremman hevosen Kassanderin kanssa haasteena on ollut, että se on reaktiivinen, ja kun se pelkää tai säikähtää, se ei pysty hengittämään, ei seisomaan paikoillaan, eikä se katso, mihin se lähtee.
Se on onneksi saanut paljon apua sekä Tuckerin TRT-Methodista että Kari Vepsän lännenratsastusmaailmasta tuttuun luonnolliseen hevostaitoon perustuvasta koulutustavasta.
”Nyt se ei enää juokse ihmisten yli ja katoa kuuta kiertävälle radalle”, Järvinen iloitsee.
Lisäksi se voi elämässään nyt paljon paremmin, kun se on ulkona laumassa aamuvarhaisesta iltakymmeneen.
”Vielä viime kesänä se ei viihtynyt omassa nahassaan, mutta nyt se on kotioloissa laiska paskiainen. Myös valmennuksissa se on ollut kaikin puolin ajettavissa”, Järvinen kiittää.
Kolmas hevonen on 4-vuotias Da Capo C (Don Henry - Concreto) Järvisen omasta tammasta ST Cantautrice. Cantautrice jäi turhan pieneksi omaan käyttöön, joten Järvinen halusi varsan siitä ja kouluoriista.
Da Capo on vasta sisäänratsastusvaiheessa. Järvisen aiemmat hevoset on opetettu ajoon jo toisena syksynään, mutta tämän kanssa ollaan olosuhteiden takia keskieurooppalaisessa aikataulussa
”Siellähän valjakkohevoset yleensä sisäänratsastetaan ensin, ja ne opetetaan ajolle vasta 5–6-vuotiaina. Usein kyse on puoliveristen kohdalla siitä, että ne, jotka eivät mene ratsastuksessa niin hyvin kuin halutaan, riittävät silti usein valjakkoon”, Järvinen selvittää.