Pertti Koskenniemi luetteli Hippoksen valtuuskunnalle viisi vaihtoehtoa – Hevospelien tulevaisuudessa on myös ”uusia kaikuja”

Aikaisemmin muun muassa Fintoto Oy:n ja Suomen Hippoksen toimitusjohtajana työskennellyt Pertti Koskenniemi siirtyi peliyhtiöiden yhdistymisen myötä uuden Veikkauksen palvelukseen, ja nykyisin hän työskentelee vedonlyöntiasiantuntijana oman yhtiönsä lukuun.

Koskenniemi kertasi vedonlyöntimarkkinoiden viime vuosien muutoksia. Veikkauksen pelikate eli pelaajien häviämä raha on vähentynyt viime vuosina noin 700 miljoonaa euroa, ja valtaosa tästä on siirtynyt ulkomaisille peliyhtiöille.

"Tämä on vähän kuin nyrkkeilyottelu, jossa Veikkauksen kädet on sidottu selän taakse, ja vastustaja saa vetää suunnilleen ilman hansikkaita. Veikkaus tietysti haluaa, että molemmat nyrkkeilisivät samoilla säännöillä", Koskenniemi kuvaili.

Vuonna 2022 totopelien pelikate oli noin 57 miljoonaa euroa, mikä oli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Totopelien tuotot vähenivät muun muassa pelaajien palattua koronarajoitusten jälkeen takaisin muun vedonlyönnin pariin, tappiorajoitus sekä Veikkauksen tekniset ongelmat.

Totopeleistä hieman alle puolet Suomen raveihin, Ruotsin ravien osuus pelikatteesta on 44 prosenttia, loppu on lähinnä lähinnä Ranskan ja Norjan raveja.

"Lähes kaikki hevospelaaminen on digitaalista. Enää ei tarvita neljää tuhatta kivijalkamyymälää, jotka Veikkauksella nyt on, tai tuhatta, jotka Fintotolla aikanaan oli. Minkä verran kivijalkamyymälöitä halutaan, se on eri asia, mutta puhtaasti liiketoiminnallisesti ei kannata panostaa kivijalkaan, kun bisnes on kännykässä."

Lähivuosina pelimonopoli tullaan suurella todennäköisyydellä purkamaan ja siirtymään lisenssimalliin.

"Hyvin todennäköisesti seurataan Ruotsin mallia pääperiaatteissa", Koskenniemi arvioi.

"Iso kysymys on, mitä hevospeleille tapahtuu. Jos viime syksynä olisi keskusteltu hevospeleistä, kaikki olisivat olleet sitä mieltä, että ne siirtyvät sellaisenaan lisenssimalliin, mutta nyt on myös toista kaikua. Se johtuu siitä, että nykyisellä toimijalla voi olla intressinä pitää hevospelit omassa monopolissaan. Hevospeliasiakkaat ovat kaikkein parhaita asiakkaita vedonlyöntiyhtiölle, sillä he ovat aktiivisia ja lojaaleja. Jos olisin ravipelien järjestäjä, haluaisin ensimmäisenä hevospelaajat, sillä sen jälkeen tietäisin, että firma voi hyvin myös muusssa vedonlyönnissä."

Koskenniemi luetteli hevospeleille viisi tulevaisuuden vaihtoehtoa, eli hevospelien yksinoikeuden oleminen Hippoksella, hevospelien yksinoikeuden oleminen Veikkauksella, yhteistyön Ruotsin ravipeliyhtiö ATG:n kanssa, yhteistyö ja yhteinen yhtiö jonkun muun jo rahapelejä järjestävän yhtiön kanssa sekä Hippoksen oma rahapeliyhtiö, joka tarjoaa hevospelien lisäksi online-kasinopelejä sekä urheiluvedonlyöntiä.

"Viimeinen on vaihtoehdoista tuottoisin, mutta myös eniten riskejä sisältävä", Koskenniemi kiteytti.

"Tässä kohtaa on hyvin varhaista sanoa, mikä skenaario olisi paras. Täytyy tehdä paljon laskelmia ja tutkimuksia eri vaihtoehdoista, jotta päästään tiivistämään vaihtoehdot kahteen tai kolmeen. Pitää olla selkeä tavoite ja maali, ja kun ne ovat tiedossa, kaikki osaaminen lobbaamiseen pitää ottaa käyttöön."

Suomalaisen ravitalouden haasteeksi Koskenniemi nosti Ruotsin ravien suuren osuuden pelivaihdosta. Sen myötä keskusteluja ATG:n ja Ruotsin ravikeskusjärjestö ST:n kanssa on käytävä aktiivisesti ja hyvässä hengessä.

"Ei kai se suuri salaisuus ole, että ATG:n mielestä kaikki neljä Pohjoismaata pitäisi olla vielä entistä enemmän yhteistyössä", Koskenniemi mainitsi.

Hevostalouden tulevan rahoituksen Koskenniemi oletti olevan kahdella jalalla. Valtionavun kautta rahoitettaisiin alan perustoiminnot, ja peleistä saataisiin rahaa esimerkiksi palkintoihin.