

Elina ja Juha Kylämäen hevostilalla Marttilassa nuoret, pääsääntöisesti suomenhevoset, varttuvat pihattolaumoissa kolmivuotiaiksi asti. Vieroituksen jälkeen tamma- ja orivarsat laitetaan samaan laumaan ensimmäiseksi talveksi ja kevääksi. Laidunlaumoihin yksivuotiaat jo erotetaan sukupuolen mukaan.
Tunnelma neliosastoisessa 1−3-vuotiaiden varsapihatossa on keväisenä aurinkopäivänä levollinen. Ruokintaparressa rouskutellaan hiljaksiin heinää, osa porukasta paistattaa päivää tarhan puolella. Katonharjan valokatteesta tulvii päivänvaloa hevosten harjoihin.
”Kolmevuotiaaksi asti nämä eivät ole koskaan yksin missään”, kertoo Kylämäki varsojen elämästä.
Varsoja käytetään näyttelyissä ja laatuarvosteluissa, mutta aina tutun lauman kanssa. Kylämäen hevostilan pihasta näyttelyreissuille käynnistyy kuorma-auto, jossa on seitsemän varsaa kyydissä.
”Kenellekään ei tule paniikkia, kun koko lauma lähtee reissuun.”
Kylämäki korostaa, että laumassa kasvaneilla nuorilla hevosilla ei ole hetkeäkään stressiä, kun ihminen panostaa niiden elämän alkutaipaleen suunnitteluun ja takaa, ettei varsan tarvitse tuntea epävarmuutta.
”Nämä saavat olla ihan lapsia. Sen verran me pyritään häiritsemään heidän leikkejään, että opetetaan perusasiat ihmisen kanssa toimimisesta, näyttelyssä käyttäytymisestä ja ajohommista. Kolmivuotiaina nämä menevät laatuarvosteluihin ja sen jälkeen alkaa muotoutua niiden elämän suunta.”
Varsojen turvana toimii kaksi aasia, tamma Babara ja sen ostamisen jälkeen yllätyksenä tullut jälkeläinen Bonus. Ne pitävät seuraa klinikkamatkoilla ja sairauden sattuessa ja toimivat rauhallisen käytöksen esimerkkeinä.
”Ennen kuin ostin aasin, en tiennytkään, miten paljon sitä tarvitsen”, nauraa Kylämäki kaksi aasia kainalossaan.