

Neuvotteleva virkamies Kirsti Huovinen maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, että asetusluonnos laadittiin aikana, jossa yleisessä keskustelussa vaatimukset hevosten hyvinvoinnille ovat kasvaneet koko ajan. Suomalainen hevosten hyvinvointiasetus on tässä maailmantilanteessa uusin laatuaan. Edellinen vastaava asetus on tullut voimaan Ruotsissa vuonna 2021, jolloin keskustelu hevosalan yhteiskunnallisesta toimiluvasta ei vielä Huovisen mukaan ollut yhtä näkyvää kuin nyt.
Tuleeko suomalaisesta hevosten hyvinvointiasetuksesta maailman tiukin, Kirsti Huovinen?
”Maailman uusin ainakin. Onhan asetusluonnos aika tiukka, mutta vaatimukset eivät ole kohtuuttomia. Ellei asetuksessa kirjoitettasi yksityiskohtaisesti auki eläinten hyvinvointilain edellyttämiä asioita lajikohtaisesti, jäisivät ne kuolleeksi kirjaimeksi. Tarvitaan lakia täydentävät, tarkat säädökset”, Huovinen vastaa.
Asetuksen lähtökohta on kirjaimellisesti ja käytännössä nimenomaan hevosten paras mahdollinen hyvinvointi. Huovinen korostaa, että ehdotus on monilta osin kompromissi, mutta keskeistä on edistää hevosen mahdollisuutta tyydyttää fysiologisia tarpeitaan ja toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan.

Valmistelussa on hänen mukaansa tehtävä kompromisseja, jotta säädökset aidosti parantaisivat hevosen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, mutta eivät tulisi tallinpitäjille ylivoimaisiksi toteuttaa. Muutamille ehdotuksille luonnoksessa esitetään vuosien siirtymäaikoja ennen voimaantuloa.
”Lajitoverin seura on keskeinen asia hevosen kannalta ja sen vieminen asetukseen mietitytti paljon. Yhteistarhaus olisi ollut kohtuuton vaatimus, joten päädyttiin kirjaamaan tavoitteeksi turpakosketuksen mahdollisuus tallissa. Tällä päästäisiin eroon turhista umpiseinistä karsinoissa.”
Turpakosketuksen mahdollistava aukko karsinoiden väliseinissä ei koskisi orikarsinoita, hevossairaaloiden talleja, karanteenitalleja eikä talleja, joissa hevoset viettävät lyhyitä aikoja kilpailu- tai valmennustapahtumissa.
Asetusluonnos esittää, että hevosta ei saisi pitää yli kuutta tuntia ilman karkearehua. Tiheä heinäruokinta olisi optimaalinen vielä lyhyemmilläkin väleillä, mutta Huovinen toteaa, että kuusi tuntia olisi selkeä parannus nykyiseen tilanteeseen. Monet hevoset viettävät hyvinkin pitkiä öitä ilman heinää, mikä altistaa niitä ruoansulatussairauksille ja käytöshäiriöille.
”Kuuden tunnin heinäruokintaväli on kompromissi. EU-tason suositukset ovat neljä tuntia, mihin löytyy puoltavia tutkimustuloksia. Itse koen, että heinäautomaatit ovat win win -tapa parantaa hevosen luontaista tarvetta syödä vähän kerralla. Yllättävän huonosti automaatit ovat yleistyneet.”
Vappuaattona lausunnoille lähtenyt hevosasetus on herättänyt vilkasta keskustelua. Huovinen toteaakin, että juuri nyt on kaikilla mahdollisuus antaa lausunto ja myös ottaa suoraan häneen yhteyttä.
Maa- ja metsätalousministeriön perustama ja rahoittama Eläinten hyvinvointikeskus järjestää hevosasetuksesta ensi maanantaina kello 14−16 avoimen keskustelutilaisuuden verkossa.
Hevosasetuksen luonnoksen löydät tästä linkistä
Hevosen kytkeminen kuolaimista on kielletty.
Imppauspannan käyttö on kielletty.
Suitsien turpahihnan tulee olla niin löysä, että nenäluun ja turpahihnan väliin jää tilaa vähintään 1,5 cm.
Karsinoiden väliseinien on oltava sellaiset, että hevosilla on turpakosketusmahdollisuus toiseen hevoseen. Ei koske kaikkia väliseiniä eikä mm. orikarsinoita. (voimaan 1.1.2030 alkaen)
Varsan saa vieroittaa emästään aikaisintaan kuuden kuukauden ikäisenä. (voimaan 1.1.2030 alkaen)
Alle kaksivuotiaalla varsalla on oltava tarhassa ja laitumella hevosseuraa.
Hevosen suun limakalvot on tarkistettava säännöllisesti. Kuolaimia ei saa käyttää, mikäli suussa on haavoja tai ruhjeita.
Juoma-automaateissa veden virtauksen on oltava vähintään 8 litraa minuutissa.
Sulan veden aikana hevosilla oltava vettä saatavilla jatkuvasti tarhassa ja laitumella.
Pakkaskaudella hevosille on tarjottava vettä tarhassa vähintään neljän tunnin välein.
Hevonen ei saa olla ilman karkearehua (heinää) yli kuutta tuntia. (voimaan 1.1.2029 alkaen)
Hevosen on päästävä ulos jaloittelemaan päivittäin.
Hevosen on voitava keliolosuhteista riippumatta vähintään seistä tarhassa paikassa, jossa sen kaviot eivät uppoa mutaan.
Sähkölankatarhan, jossa sähkö on päällä, koon on oltava vähintään 400 neliömetriä.
Pihatossa on oltava katto ja neljä seinää, jotka eivät ole avoimia seinän alaosasta. Pihaton oviaukossa tulee olla tuulensuoja.
170-179-säkäisen hevosen karsinan koon oltava vähintään 10 neliömetriä. (voimaan 1.1.2035 alkaen)
180-säkäisen ja sitä suuremman hevosen karsinan koon oltava vähintään 11 neliömetriä. (voimaan 1.1.2035 alkaen)
Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025 lukuun ottamatta kohtia, joissa on siirtymäaika.