Monet raviradat joutuvat keksimään, mitä tehdä talvikuukausina, kun omalla radalla ei raveja järjestetä. Vaihtoehtoina ovat lähinnä korvaavan toiminnan järjestäminen tai kulujen kutistaminen minimiin. Kuva: Elina Paavola
Hippos sai ratojen vastaukset alueellisesta yhteistyöstä – ”Raviratoja ei pitäisi laittaa tappelemaan keskenään”
Raviradat sitoutetaan toimiin, jotka Ahti Ruoppilan mukaan olisi pitänyt saada tehtyä jo aikapäiviä sitten.Tilaajalle
Lähtö hyväksytään ensi vuonna entistä harvemmin. Ravipäivät vähenevät ja kokovuotiset raviradat ovat harvemmassa. Kuva: Elina PaavolaRavikeskusjärjestö Suomen Hippoksen päättävät elimet ja maamme raviradat ovat tulleet tosipaikan eteen. Tulevina aikoina rahaa ja resursseja on luvassa vuosi vuodelta vähemmän.
Aivan oman kieppinsä kokonaisuuteen antaa arpajaislain suuri muutos, jossa ravipelit siirtyvät lisenssimarkkinan piiriin. Vanha ja tuttu kytkös Veikkaukseen vaihtuu vielä tällä hetkellä osin tuntemattomaan kokonaisuuteen.
Tätä aukkoa täyttämään on perustettu uusi peliyhtiö Hippos ATG Oy, jonka osakkaana on Hippoksen lisäksi ruotsalainen ravipelijätti ATG.
Osana toimintaympäristön muutosta raveissa puuhataan myös rakenneuudistusta. Suomessa on tällä hetkellä 19 maakuntaravirataa. Uudenlaisesta ravirataluokituksesta on puhuttu jo kauan, mutta valmista asiassa ei ole tullut.
Prosessia ei ole helpottanut kankea päätöksentekojärjestelmä, jossa keskusjärjestön hallituksen lisäksi valtaa käyttää koko maan ravitoimijoista koostuva Hippoksen valtuuskunta.
Muutospaine on tiedostettu raviradoillakin. Jyväskylän Killerin raviradan toimitusjohtaja Ahti Ruoppila toteaa, että asiassa ollaan myöhässä.
”Muutoksia olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Liian kauan luotettiin, että asiat oikenevat itsestään”, Ruoppila manaa.
Kesäkuussa Suomen Hippos antoi raviradoille toimeksiannon. Ravialan strategia- ja muutostyöhön haluttiin raviradat mukaan. Toimeksiannossa peräänkuulutettiin, miten ravikilpailutoiminta ja sen organisointi kannattaisi järjestää tulevaisuudessa.
Lisäksi raviratojen myynti- ja markkinointitoimintaan etsitään synergiaetuja. Käytännössä kyse on yhteisestä myynti- ja markkinointiyhtiöstä.
Raviradat jaettiin kuuteen eri alueeseen, ja vetovastuu aluetyöstä annettiin kunkin alueen yhdelle tai kahdelle raviradalle.
Määräaika toimeksiannolle on päättynyt. Alueiden vastaukset on palautettu tällä viikolla. Seuraavaksi niitä käsittelee Hippoksen hallitus.
Keskisen Suomen aluetta vetävät Killerin ja Kuopion raviradat. Heinäkuussa Killerin raviradan toimitusjohtajana aloittanut Ahti Ruoppila valottaa tämänhetkistä tilannetta.
”Ratojen välillä on pidetty palavereita. Lähtökohta on tietysti se, että juuri kukaan ei halua luopua kilpailupäivistään.”
Vuonna 2026 Suomessa järjestetään 380 totoravit. Ennen korona-aikaa lukema huiteli lähellä 550 ravipäivää. Ei ole odotettavissa, että ravipäivien määrä kääntyisi tulevina vuosina kasvuun.
Rahoituksen lisäksi laskussa on myös kilpailevien hevosten määrä. Suomessa syntyneiden hevosten määrä on laskenut viime vuosina selvästi.
Vähenevät kilpailupäivät ovatkin kipupiste radoille. Suuri osa radoista joutuu jatkossa tyytymään vajaaseen kilpailukauteen. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää kesäratoja, jotka eivät järjestä raveja talvella, jolloin ravien järjestäminen on kalliimpaa jo ylläpitokustannusten vuoksi.
Tähän asti rataluokittelussa on ollut yhteensä 19 maakuntarataa. Jatkossa kuudella alueella tulisi olemaan kahdeksan maakunnallista keskusrataa.
Kokonaisuus on aiheuttanut taustalla vilkasta keskustelua. Kun talven kilpailupäiviä keskitetään kahdeksalle raviradalle, käytännössä niille ei tule riittämään kilpailupäiviä kesäkaudelle.
Ahti Ruoppila muistuttaa, että vastakkainasettelua ei kaivata.
”Tilanne on kriittinen. Raviratoja ei pitäisi laittaa tappelemaan keskenään. Meidän mielestämme maakuntaradat täytyy pitää pystyssä. Se, että keskusradat huilaavat kesällä, on hyvä asia. Eihän Killeri ole nytkään kilpaillut heinäkuussa”, Ruoppila saumailee.
Ahti Ruoppila on myös hevosenomistaja. Ruoppilan omistama Issakan Valo oli tänä vuonna mukana kuninkuuskilpailussa. Kuva: Maisa Hyttinen / Suomen HipposRuoppilan mukaan pelkistä ravipäivistä keskustelu ei ole riittävä kokonaisuus. Asiaan liittyvät myös toimintatuet, jotka tulisivat suunnitelman mukaan pääradoilla nousemaan 5 prosenttia, ja putoamaan muilla radoilla 30 prosenttia.
”Siihen liittyen on kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä. Millä tavoilla radat saavat tehdä tulevaisuudessa tulonhankintaa? On esimerkiksi epäselvää, saavatko raviradat uuden lain alla tehdä peliyhtiöiden mainontaa.”
Ruoppila myöntää, että vanhassa tukimallissa on ollut valuvikoja, joiden myötä se on passivoinut joitakin raviratoja.
”Itse teen kuitenkin yhteistyösopimuksia sillä oletuksella, että radalle jää siitä jotain. Keskitettyyn myynti- ja markkinointiorganisaatioon suhtaudun positiivisesti. Mutta se on ratkaistava, miten keskitetyn myynnin tuotot valuvat radoille.”
Kaikesta huolimatta yhteistyö on Ruoppilan mukaan tärkeää, kun säästöjä haetaan.
”Raviradat tekevät jo nyt yhteistyötä monin tavoin, ja jatkossa toiminnan tehostamiseksi yhteistyötä täytyy lisätä.”
Syyskuun alussa Hippos kokoaa raviratojen vetäjät kahdeksi päiväksi yhteen.
”Siellä tulee olemaan todella paljon kysymyksiä ilmassa”, Ruoppila toteaa.
Samaa mieltä on myös Kouvolan raviradan toiminnanjohtaja Antti Perttunen.
”Varmasti siellä tulee vilkasta keskustelua, kun eletään tällaista murroskautta.”
Antti Perttusella on mietittävää Kouvolan raviradan tulevaisuudessa. Ensi vuonna Kymi GP joutuu etsimään itselleen uuden ajankohdan. Kuva: Ville ToivonenKouvolan ravirata kuuluu niihin organisaatioihin, joille ei jatkossa olisi luvassa ympärivuotista roolia ravikilpailujen järjestäjänä. Perttunen pitää mahdollisena, että alussa on jonkinlainen siirtymäkausi.
”Ehkä alussa ei asia ole niin yksioikoisesti mustavalkoinen. Mutta kohta ollaan viisaampia.”
Perttunen kertoo, että saman alueen Jokimaan, Lappeen ja Mikkelin kanssa keskusteluja on käyty hyvässä hengessä, vaikka radoille annettu tehtävä on vaikea. Alueen pääradaksi määrättiin Jokimaa, eli muille on luvassa vajaa kilpailukausi.
”Tunnusluvuthan me tiedetään, eikä helppoja ratkaisuja olekaan. Meillä on pyöritelty esimerkiksi kilpailukauden pituutta eri radoilla, kun päivät alueella vähenevät ja toiminta on pakko toteuttaa tehokkaasti radan näkökulmasta. Samaan aikaan on turvattava järkevät kilpailumahdollisuudet alueen hevosille”, Perttunen muistuttaa.
”Meidän alueella on myös isoja tapahtumia (Kymi GP, St Michel, Suur-Hollola), jollaisia kaikilla muilla ei ole, eikä niiden rakentaminen tapahdu hetkessä. Jokaisella alueella on toki omat kruununjalokivensä ja niistä tietysti pidetään kiinni, mutta nyt on osattava katsoa myös koko lajin etua pitkällä tähtäimellä.”
Perttunen ei kehu löytäneensä viisastenkiveä, millä talvikaudeksi Kouvolan raviradalle saataisiin korvaavaa toimintaa.
”Toki jos keksitään vuokralaisia tai muun alan tapahtumia. Talvi ei ole varsinaista tapahtumien kulta-aikaa, joten niistä ei voi laskea mitään suurta pelastusta tulevaksi. Ensisijaisesti pitää vain lyödä kulut minimiin niiltä ajoilta.”
”Meillä on joka tapauksessa hyvä tuote, jota markkinoida. Hevosia tulee olemaan jatkossakin, ja siltä pohjalta on luotava hyvät edellytykset.”
Vaikeiden aikojen keskellä Ahti Ruoppila haluaa valaa ravialalle myös uskoa.
”Meillä on joka tapauksessa hyvä tuote, jota markkinoida. Hevosia tulee olemaan jatkossakin, ja siltä pohjalta on luotava hyvät edellytykset. Ala on kaikille hyvin rakas, ja aina kaikkea ei ole ohjattu eurot edellä”, Ruoppila hehkuttaa.
Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää kertoo, että raviradoilta saatujen yhteenvetojen jälkeen Hippoksessa jatkuu sisäinen prosessi ensi vuoden suunnitelmien kokoamiseksi.
”Hippoksen hallitus käsittelee asiaa ensi viikon kokouksessaan. Tämän jälkeen tarvittavat osuudet siirtyvät sekä kilpailu- että raviratavaliokuntien valmisteluun. Syyskuussa Hippoksen hallitus kokoontuu strategiapäivään sekä kokoukseen, jolloin tavoitteena on päättää tulevan vuoden linjauksista tehdyn valmistelun pohjalta”, Mäenpää kertoo
Mäenpää kertoo, että raviratoja halutaan kuunnella aidosti, miten ne pystyvät roolittamaan ja kehittämään toimintaansa vähenevillä resursseilla.
”Radathan tuntevat oman alueensa parhaiten. Tavoitteena on varmistaa rakenne, joka mahdollistaa sekä ammattilaisten että harrastajien toiminnan pitkällä aikajänteellä.”
- Osaston luetuimmat
