Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää painottaa hevostalouden tukieuroista päättämisen kuuluvan maa- ja metsätalousministeriölle. Kuva: Jarno Mela
Pieniltä otetaan paljon, isoille annetaan vähän – raviratojen tuet menossa uuteen jakoon
Hippoksen suunnitelmissa isot radat saisivat ensi vuonna hieman tätä vuotta enemmän tukea. Lopuilta tukea leikattaisiin isolla kädellä.Tilaajalle
Jos radoille esitellyt suunnitelmat toteutuvat, Suomen 19 maakuntaradan kesken tapahtuu isojako. Lahden Jokimaa on suunnitelmissa yksi kahdeksasta alueellisesta keskusradasta. Kuva: Juha TanhuaRaviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippos tiedotti kesäkuun puolivälin jälkeen antaneensa raviradoille toimeksiannon alueyhteistyön kehittämisestä.
Hippos jakoi maan kuuteen alueeseen, joille on nimetty kahdeksan alueellista päärataa. Pääradat ovat Espoon Vermo, Lahti, Tampere, Turku, Seinäjoki, Kuopio, Jyväskylä ja Oulu. Näistä Turku ja Tampere sekä Kuopio ja Jyväskylä ovat yhdessä alueidensa pääratoja.
Hippoksen tiedotteen mukaan toimeksiannon ”pääasiana oli antaa raviradoille mahdollisuus suunnitella raviratojen toimintaa ja alan vetovoiman kehittämistä alueellisen yhteistyön näkökulmasta Suomen Hippoksen hallituksen asettamien suunnittelun perusteiden raamissa”.
MT:n useilta eri raviradoilta saamien tietojen mukaan Hippoksen suunnitelmana on käytännössä rajun luokan ravirataluokitus.
Raviradoille esitetyissä suunnitelmissa kahdeksan alueellista päärataa saisi ensi vuonna viisi prosenttia tätä vuotta enemmän toimintatukea. Lopuilta yhdeltätoista nykyiseltä maakuntaradalta leikattaisiin peräti 30 prosenttia tämän vuoden toimintatuesta.
Raviratojen toimintatuesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö, mutta ravitoiminnan suunnittelu ja valmistelu on Hippoksen vastuulla.
”Ministeriö tekee päätökset tukien jakamisesta”, Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää alleviivaa.
”Hippos on tässä vaiheessa antanut raviradoille suunnitteluperusteet esimerkiksi kilpailupäivien jakamisesta. Siinä vaiheessa esitettiin myös, miten toimintatuki mahdollisesti voisi jakautua. Nämä ovat suunnitteluperusteita, joilla alueet voivat miettiä itse roolitustaan ja koko ravitoimintaa.”
Esillä ollut 30 prosentin leikkaus toimintatukiin olisi raju isku raviradoille. Ratojen talous on valmiiksi tiukilla, ja jo tälle vuodelle toimintatukia leikattiin selvästi. Osalla radoista toimintatuen leikkaus oli jo tälle vuodelle lähes 30 prosenttia.
”Meiltä leikattiin tälle vuodelle 20 prosenttia. Jos päälle tulee lisäleikkaus, yhtälöä ei pystytä paikkaamaan”, Joensuun raviradan toimitusjohtaja Pasi Pykäläinen summaa.
”Olemme käynnistäneet toimenpiteet, joilla jo tehdyt leikkaukset saadaan toteutettua vastuullisesti niin, että yhtiö pysyy toimintakuntoisena. Lisää leikkaaminen on profilointia profiloinnin päälle.”
Hippoksen toimeksiannossa raviradat velvoitetaan suunnittelemaan oman alueensa kilpailutoimintaa alueen keskusratojen johdolla. Käytännössä alueellisista keskusradoista ollaan tekemässä ainoita talvella kilpaa ajavia ratoja.
MT on keskustellut useiden eri kokoisten raviratojen johtajien kanssa. Julkisesti asiaa ei tässä vaiheessa juuri haluta kommentoida. Asia on kesken, ja ratojen johtajat pelkäävät julkisen kommentoinnin vaikeuttavan heidän ratojensa tilannetta entisestään.
Hevosalan rahoitusta ollaan leikkaamassa. Jonkinlaiset säästötarpeet tunnistetaan ja tunnustetaan. Sekä hieman lisää saamassa olevien ratojen että kovan leikkauksen kohteeksi joutumassa ratojen johtajilla kuitenkin on huoli siitä, miten leikkausten kohteena olevat tulevat pärjäämään.
”Ei kukaan ole valmistautunut tällaisiin leikkauksiin. Raviratojen mahdollisuus pärjätä tulee olemaan olematon”, eräs raviratajohtaja kuvailee.
Jo tälle vuodelle tehdyt leikkaukset ovat kurittaneet ratoja entisestään. Vaikka kahdeksan rataa saisikin ensi vuonna toimintatukea viisi prosenttia tätä vuotta enemmän, niidenkin rahoitus tulisi myös ensi vuonna olemaan selvästi alhaisempi kuin vielä viime vuonna.
”Kun kaikilta vähennetään kilpailupäiviä ja isot radat vastaavat talven päivistä, ei niille riitä ravipäiviä kesäkaudelle. Tässä mennään siihen, että kaikki radat ovat kausiratoja. Toiset ajavat syksystä kevääseen ja toiset keväästä syksyyn.”
Hippoksen toimeksiannossa raviradat velvoitetaan suunnittelemaan oman alueensa kilpailutoimintaa alueen keskusratojen johdolla. Alueellisista keskusradoista ollaan tekemässä lähtökohtaisesti ainoita talvella kilpaa ajavia ratoja.
”Kun kaikilta vähennetään kilpailupäiviä ja isot radat vastaavat talven päivistä, ei niille riitä ravipäiviä kesäkaudelle. Tässä mennään siihen, että kaikki radat ovat kausiratoja. Toiset ajavat syksystä kevääseen ja toiset keväästä syksyyn”, eräs raviratajohtaja laskee.
Isomman radan vetäjä toteaa Hippoksen antaneen radoille teoriassa valtaa, mutta hyvin tarkoin reunaehdoin.
”Periaatteessa myös rahasta puhuminen kuuluu alueille, mutta kuitenkin toimintatuet on toimeksiannossa valmiiksi eurolleen jaettu”, hän muistuttaa.
Yksi raviratajohtaja ihmettelee, miksi suuri muutos on naamioitu muuksi kuin se on.
”Oikeasti tämä on ravirataluokitus, vaikka sitä ei sanota ääneen. Isolta osalta radoista leikataan kahdessa vuodessa puolet toimintatuesta. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vakituista henkilökuntaa ei ole enää mahdollista pitää.”
Raviurheilun tuet
Raviurheilun rahoitus siirtyi vuonna 2017 valtiontukimalliin, kun Hippoksen omistama hevospeliyhtiö Fintoto sulautettiin Veikkauksen ja RAY:n kanssa nykyiseksi Veikkaukseksi.
Tänä vuonna hevostalouden edistämiseen maksetaan valtion budjetista reilut 34 miljoonaa euroa.
Keskus- ja maakuntaratojen toimintatuki kuluvalle vuodelle on hieman alle 8,2 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna oli reilut 9,9 miljoonaa euroa.
Kun rahapelimarkkinat Suomessa avautuvat, ravialan on tarkoitus tuottaa merkittävä osa rahoituksestaan Hippoksen ja ruotsalaisen ATG:n yhdessä perustaman peliyhtiön kautta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
